“Se alkoi joutsenesta” tuo Kansallisbaletin historian ensimmäistä kertaa yksiin kansiin

3.11.2021 2 Like 0 kommenttia Aino Kukkonen

Suomen kansallisbaletti täyttää vuoden 2022 tammikuussa 100 vuotta. Aino Kukkonen on yksi syksyn uutuuskirjan kirjoittajista.

Joulukuussa 1921 Suomalaisen Oopperan johtokunta hyväksyi ehdotuksen ottaa Joutsenlampi ohjelmistoon. Baletti sai ensi-iltansa tammikuussa 1922. Usean vuoden tutkimustyön tuloksena syntynyt Se alkoi joutsenesta -tietokirja kertoo Edvard Fazerin aloitteesta syntyneen ryhmän alkuvaiheista ja siitä, kuinka se kehittyi eri balettimestarien ja baletinjohtajien aikakausina kansainväliseksi seurueeksi, joka toimii osana globaaleja balettimarkkinoita. Kirjassa tarkastellaan koreografeja, teoksia ja niiden vastaanottoa, ja taiteilijat kertovat työstään haastatteluissa. Teos tuo esiin, kuinka baletti on ollut tärkeä osa suomalaista ja kansainvälistä kulttuurielämää. Tähän asti yleisesitys Kansallisbalettimme historiasta on puuttunut.

Itse olin mukana hankkeessa tutkijana, toimituskunnan jäsenenä sekä kuvatoimittajana. Kirjoitin artikkelin George Gén toisesta balettimestarikaudesta, joka kattoi vuodet 1955–62 (Baletti, tulevaisuuden taidemuoto) sekä yhdessä Johanna Laakkosen kanssa käsittelimme Alexander Saxelinin kautta 1935–54 (Balettimestari tradition ja uuden risteyksessä). 

Kirjassa on mukana suuri määrä ennen julkaisematonta kuvamateriaalia, joka välittää baletin arkea ja juhlaa. Suuri osa valokuvista on Kansallisoopperan omasta arkistosta, mutta mukana on myös kiinnostavia harvinaisuuksia mm. Teatterimuseon arkistosta ja Museovirastosta. Valokuvien ohella puku- ja lavastusluonnokset kertovat taiteenlajin historiasta. Tukimusta varten on myös valokuvattu itse pukuja, joista varhaisin on 1920-luvulta.     

Kirjassa tarkastellaan myös baletin asemaa oopperainstituution osana. Lisäksi kerrotaan, miten baletin työtavat ovat vuosien kuluessa muuttuneet ja millaisia taiteellisia kokeiluja instituution suojissa on tehty. Tutkimushankkeen keskeisenä ajatuksena on ollut baletista monitaiteisena tapahtumana. Kirja tarjoaakin kattauksen myös balettipuvustuksen, lavastuksen ja suomalaisen balettimusiikin historiaa. Kirjaa varten on koottu ja tarkistettu luettelo kaikista baletin ensi-illoista 1922–2021. Teos toimii myös hakuteoksena, sillä lopussa on laaja henkilö- ja teoshakemisto sekä artikkeleiden englanninkieliset tiivistelmät.    

Kansainvälisyys on ollut läsnä Kansallisbaletin koko toiminnan ajan erilaisin painotuksin. Suomalaisen baletin erityislaatuinen suhde venäläiseen balettiin piirtyy erityisesti esiin. Kirja esittelee baletinjohtajia ensimmäisestä balettimestarista, kosmopoliitti George Géstä Jorma Uotisen kautta 2000-luvun pohjoismaisiin johtajiin, viimeisimpinä tanskalainen Kenneth Greve (2008–18) ja ruotsalainen Madeleine Onne (2018–). Nykyisin myös tanssijoista suurin osa on ulkomailta, yhteinen työkieli on englanti ja ohjelmistossa on yhä enemmän ulkomailta vuokrattuja tuotantoja. 

Kymmenhenkisellä kirjoittajaryhmällä on vankka kokemus tutkijoina, toimittajina, taiteen tekijöinä ja alan asiantuntijoina. Kirjoittajina ovat olleet: Johanna Laakkonen, Aino Kukkonen, Raisa Rauhamaa, Riikka Korppi-Tommola, Tiina Suhonen, Eero Hämeenniemi, Harri Kuusisaari, Jukka O. Miettinen, Heta Reitala ja Joanna Weckman. 

Aino Kukkonen

FT, kirjoittaja on vieraileva tutkija Taideyliopiston Historiafoorumissa.

Se alkoi joutsenesta – Sata vuotta arkea ja unelmia Kansallisbaletissa (toim. Laakkonen, Kukkonen, Rauhamaa, Korppi-Tommola, Suhonen) Karisto 2021.