Taidetestaajissa taidelaitos ja koulu kohtaavat – monialaisen yhteistyön jäljillä

20.11.2018 0 Like 0 kommenttia

Monialaisen yhteistyön kehittäminen koulujen ja taidelaitosten välillä edellyttää eri ammattilaisten kokemusten tarkastelua.

Maassamme on meneillään ennen näkemätön koululaisten retkeily taidelaitoksiin. Suomen kulttuurirahaston kolmivuotinen hanke Taidetestaajat tuo kaikki kahdeksasluokkalaiset taide-elämysten äärelle. Koululuokat tutustuvat opettajan kanssa kotipaikan kulttuurikohteisiin ja matkaavat toisiin kaupunkeihin kokemaan taidetta. Kulttuuriretkeilyä koordinoi Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto, jonka aluekoordinaattorit toimivat linkkeinä koulujen ja taidelaitosten välillä.

Taideyliopistossa tutkitaan Taidetestaajat-hanketta koulujen ja taidelaitosten yhteistyön näkökulmasta. Miten se toteutuu, millaisia haasteita kohdataan ja mitkä käytännöt ovat toimivia? Tutkimuksen valmistuessa saadaan tietoa siitä, miten koulujen ja taidelaitosten yhteistyötä voisi jatkossa vahvistaa, ja millaisiin seikkoihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tutkimus tuottaa toimenpidesuosituksia, joiden avulla koulut ja taidelaitokset voivat tulevaisuudessa löytää toimivia yhteistyömuotoja.

Koulujen ja taidelaitosten yhteistyön tutkiminen on mielekästä, sillä Taidetestaajat saattaa yhteen eri alojen ammattilaiset rajoja rikkovalla tavalla. Tällainen monialainen yhteistyö on monille mukana olijoille uutta. Jo kerätyn aineiston valossa ammattilaisten kohtaamisista nousee esiin niin epäröintiä ja konflikteja kuin innostusta ja uuden oppimista. Oman työn tavoitteiden ja haasteiden sovittaminen toisen ammattilaisen näkökulmaan on sekä haastavaa että palkitsevaa. Miten Taidetestaajat-toimintaa lähestyvät taidelaitoksen johtaja, yleisötyöntekijä tai taiteilija? Mitä miettii yläkoulun rehtori tai opettaja?

Ennen kuin nuori taidetestaaja on istahtanut teatterin tai konserttisalin penkkiin tai kulkee museon käytävillä, on tapahtunut paljon. Taidetoimijat ovat hakeneet mukaan ehdottamalla ohjelmistoa ja suunnittelemalla kouluille taidekasvatusmateriaalin eli etkot ja jatkot. Taidelaitosten johtajat, yleisötyöntekijät ja taiteilijat ovat miettineet, mitä he voisivat tarjota nuorelle katsojalle. Koulujen rehtorit ja luokkien omat opettajat ovat saaneet matkasuunnitelmat ja käytännön ohjeet luokkien luotsaamiseksi taiteen äärelle, sovittaneet vierailut kouluarkeen, tehneet tehtävät oppilaiden kanssa ja pyrkineet kytkemään sisällöt omaan opetukseensa.

Opettaja, joka lähtee matkaan kahdeksasluokkalaisten kanssa, pohtii, miten saa luotsatuksi oppilaat julkisin kulkuvälinein vieraan kaupungin taidelaitokseen. Hän miettii poikkeuksellisen pitkää päivää, kun matkoihin kuluu paljon aikaa: miten jaksaa itse, miten oppilaat? Miten oppilaiden ruokailut järjestyvät? Onko taide-elämys nuorille sopiva? Mielessä käy ehkä myös kysymyksiä omasta osaamisesta taiteen suhteen, sillä opettaja saattaa itse edustaa tyystin toista alaa.

Miltä tuntuu taiteilijasta, joka kohtaa nuoren yleisön? Monille kahdeksasluokkalaisille kokemus taideyleisönä olosta on ensimmäinen. Keskittyminen esitykseen voi olla haastavaa eivätkä käyttäytymiskooditkaan ole tuttuja, vaan teatterin penkissä voivat välkkyä kännykät ja rapista sipsipussit, tai uni voi tulla silmään. Toisaalta, elämys voi nuorelle olla järisyttävän vaikuttava, toisin kuin rutinoituneelle vakiokatsojalle. Miten taiteilijan jaksamista voidaan tukea ja ammattitaitoa vahvistaa eri yleisöjen kohtaamisessa?

Monialaisen yhteistyön kehittäminen koulujen ja taidelaitosten välillä edellyttää eri ammattilaisten kokemusten tarkastelua. Välittävässä asemassa toimivien ammattilaisten, kuten yleisötyöntekijöiden ja koordinaattoreiden, rooli näyttää jo tutkimuksen alkuvaiheessa keskeiseltä. Myös johtajien rooli monialaisen yhteistyön mahdollistajana on merkittävä, ja he tarvitsevat lisää osaamista niin omien alaistensa kokemusten kuin toisten organisaatioiden toiminnan ymmärtämisessä. Taidetestaajat-hankkeen vaikutukset voivat parhaimmillaan näyttäytyä ammattiosaamisen kehittymisenä, kuten taide-elämysten ja kulttuurilaitosten tutuksi tekemisenä opettajille ja taidelaitosten yleisösuhteen kehittämisenä myös taiteilijoiden näkökulmasta.

Taidetestaajat-hankkeen ammattilaisten kohtaamat haasteet ja tarpeet sekä onnistumisen kokemukset avautuvat Taideyliopiston tutkimuksen myötä. Tämän tuloksena voidaan avata pullonkauloja koulujen ja taidelaitosten välisestä toiminnasta ja löytää avaimia sujuvalle monialaiselle yhteistyölle.

Kirjoittajasta

Tutkija Tarja Pääjoki tutkii, minkälaisia tuloksia Taidetestaajat-hankkeella voidaan saavuttaa. Pääjoki on aiemmin työskennellyt opettajana ja tutkijana musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella Jyväskylän yliopistossa.