Uniarts His­tory Fo­rum’s Thurs­day Fo­rums, spring 2026

Thursday Forum meetings take place approximately once in a month in the afternoons, from 1 pm to 4 pm. The meetings start with a presentation of an hour and a half, including discussion on any questions raised, followed by another hour and a half of discussion on an academic text (or seminar paper) related to the theme of the day (so-called “extra time”). 

Thursday Forum meetings are arranged mostly in the Helsinki Music Centre (Töölönlahdenkatu 16, Helsinki, meeting room S3101), and it is also possible to take part in the events online on Zoom. The events are open to attend for everyone, and light refreshments will be served, thus pre-registration is required. The programme may be subject to change. The title of the presentation indicates the language of the presentation.

15.1.2026 

Simo Mikkonen (UEF): “Send in the troupes!” Music, Finland and the Soviet Union 1960–1985 

Extra time: Discussion of Mila Ortgies Thoors’ (Uniarts Helsinki) doctoral project Hidden organ treasures: Organ music from the Soviet Union – composers, schools, traditions, influences 

Note, that this Thursday Forum will take place exceptionally in the Sibelius Academy’s N Building (N-220, Nervanderinkatu 13).

12.2.2026

Elina Seppälä: Mitä biografinen tutkimus voi paljastaa suomalaisen tanssikentän kipupisteistä ja muutoksista 1950-luvulta nykypäivään? Tapaus Marianna Rumjantseva

Extra time: Minna Hagman (Tampere University): Baletin ja puhekomedian yhdistämisen koomisuudesta Molièren balettikomedioissa, post doc -tutkimuskysymyksiä väitöskirjan pohjalta

12.3.2026 

Johanna Skurnik (University of Turku): Kolonialismin muokkaama maailma – Euroopan ekspansion globaalihistoriaa

Extra time: Reetta Näätänen (Uniarts Helsinki): Kolonialismin jäljet 2000-luvun länsimaisessa taidemusiikissa

Reetta Näätänen tutkii väitöskirjassaan, kuinka esiintyvien muusikoiden sekä säveltäjien tulisi käsitellä vieraiden kulttuurien lainauksia musiikissa. Kun esitettävä teos sisältää rodullistavia tai halventavia kuvauksia, kuinka esittäminen voidaan perustella nykypäivänä, tai kuinka eksotisoivat eleet tunnistetaan instrumentaalimusiikista? 2000-luvun nykymusiikissa on yhä havaittavissa tiedostamattomia kolonialistisia asenteita, kun musiikkiin haetaan vaikutteita esimerkiksi kaukaisista kulttuureista. 

16.4.2026 Diivat – ja ne muut

In this Thursday Forum the focus is on diva institution and its downsides shedding light on divas such as Aino Ackté, Ida Ekman, Helmi Liukkonen and Aulikki Rautawaara. 

This Thursday forum is organized by Anne Kauppala and Hanna Järvinen. Other speakers will be Gustav Djupsjöbacka (Uniarts Helsinki), Kaarina Reenkola, Johanna Talasniemi (University of Helsinki) and Helena Tyrväinen (University of Helsinki).  

Anne Kauppala (Uniarts Helsinki): Opening words

Kaarina Reenkola: Diiva myös kotona? Aino Acktén kirjeenvaihdosta läheisten kanssa

Aino Acktén (1876-1944) elämänkaaressa on ollut läsnä kolme eri tasoa: musiikki eli ooppera, julkisuus ja yksityiselämä. Esitelmässäni keskityn jälkimmäiseen eli Ainon rooliin tyttärenä, puolisona, äitinä ja isoäitinä. Kirjeenvaihto ensimmäisen puolison ja muun lähiperheen kanssa avaa Ainon yksityistä elämää oopperatähden uran alku- ja huippuvaiheessa. Glory-tyttären muistelmat ja maininnat äidistään kuvaavat hieman tarkemmin Ainon yksityisyyttä. Kirjeenvaihtoaineisto on runsas ja melko eheä kokonaisuus ajanjaksolta 1896-1916 ja hajanaisempi sekä pienimuotoisempi vuoteen 1944. Näistä lähteistä koostaen esitän kysymyksen, mikä oli Ainon rooli kotiympäristössä?

Gustav Djupsjöbacka (Uniarts Helsinki): Ida Ekmans supremati

Ida Ekmans (1875–1942) liv har fortfarande inte behandlats mera utförligt. Den främsta orsaken är att största delen av primärkällorna, typ korrespondens och privatarkiv, gått förlorade. Det måste ligga både musikaliska och personliga orsaker bakom Sibelius mycket uppskattande uttalanden om Ida Ekman. Vilka egenskaper i hennes person och framföranden gjorde henne till en betydelsefull interpret, ja till den grad att avslutningen på hennes karriär sammanföll med att Sibelius slutade skriva för röst? Vilken var Karl Ekmans roll i Idas karriär? Att Ida förutom Sibelius personligen mött och samarbetat med både Brahms, Grieg, och Richard Strauss samt en rad av samtidens berömda dirigenter säger något om räckvidden av hennes karriär. Kan en bidragande orsak till ”glömskan” vara, att i musikhistorien en sångerska, som tidigt inser att hennes forum är konsertestraden och inte operascenen, därmed klassas som ett mindre intressant objekt, ingen diva?

Johanna Talasniemi (University of Helsinki): Kenen diiva? Aulikki Rautawaara, Jean Theslöf ja Florence Wiese sekä näkökulmia kansallisuuteen ja kansainvälisyyteen

Aulikki Rautawaara (1906–1990), Jean Theslöf (1884–1966) ja Florence Wiese (1905–1984) olivat kaikki Suomessa syntyneitä Sibeliuksen lauluja levyttäneitä laulajia, jotka loivat keskenään erilaiset mutta kansainväliset urat. Rautawaara on heistä tunnetuin, kun taas Theslöf ja Wiese ovat jääneet varjoon. Esityksessäni peilaan heidän urapolkujensa kautta kansallisuuden ja kansainvälisyyden näkökulmia sekä pohdin, miten heidän uransa heijastelevat diivoihin liitettyjä määreitä.

Hanna Järvinen (Uniarts Helsinki): Tanssitaiteen divot

Diivat assosioidaan yleensä naislaulajiin, mutta voiko mieskin olla diiva? Tanssitaiteessa ja varsinkin baletissa alan naisvaltaisuus on nostanut esiin divoja – miestähtiä, jotka käyttäytyvät oopperadiivojen tapaan. Divot kiinnittävät huomion sukupuolen esittämiseen osana ei vain tanssin tähteyttä vaan taidemuodon muistia: tanssin historioissa tai ammattilaisryhmien johdossa on suhteettoman usein nimenomaan mies. Vaikka tähteyden ja esittämisen kulttuurista on 1900-luvulla siirrytty kompositio-orientoituneeseen taiteeseen, diivailu ei ole kadonnut eikä oikeastaan sittenkään sukupuolittunut toisin.

Helena Tyrväinen (University of Helsinki): Sopraanotähti Helmi Liukkonen kuolemattomuuden portaikossa. Näkökulma Suomen sotienväliseen säveltaiteeseen

Otsikko viittaa sekä sopraano Helmi Liukkosen (1907–1969) korkealle kohonneeseen uraan että hänen eteeriseen jälkimaineeseensa, jossa yksityishenkilö on kadonnut oopperahahmojen usein jumalatarmaisten piirteiden ja antiikin tragedian armottomien lakien taakse. Liukkonen saattoi lukea menestystensä joukkoon parikymmentä ylistettyä Suomalaisen Oopperan pääroolia, sen laulajattarien joukossa korkeimman palkan sekä kansainvälistä huomiota, kun hän 27-vuotiaana syksyllä 1934 menetti äänensä. Selvitän, miten tapahtui Helmi Liukkosen nouseminen muiden laulajattarien yläpuolelle: millainen osa äänellä ja ulkoisella vaikutelmalla on hänen julkisuuskuvassaan ja hallitsiko hän uraansa korostuneella itsetietoisuudella. Pohdin myös, mitä Liukkoselle syksyllä 1934 tapahtui ja kenelle kuuluu vastuu hänen tragediastaan.

Time and location: Helsinki Music Centre (Töölönlahdenkatu 16, Helsinki, meeting room S3101) or online on Zoom at 1–4 pm. The event will be in Finnish.   

Pre-register for the event by 12 April 2026: Thursday Forum

21.5.2026 Mitä tarkoittaa luovan ohjelmatyön historia Yleisradiossa? 

Anu Koivunen (University of Turku), Maiju Kannisto (University of Turku), Heidi Keinonen (University of Turku) and Janne Mäkelä (Uniarts Helsinki)

Pre-register for the event by 17 May 2026: Thursday Forum

Inquiries

Marianne Mieskolainen (marianne.mieskolainen@uniarts.fi)
Saijaleena Rantanen (saijaleena.rantanen@uniarts.fi)