← Takaisin blogiin

Benjamin Britten ja seksuaalivähemmistöt

Homoseksuaalisuudesta suoraan kirjoittaminen olisi tuhonnut Benjamin Brittenin uran, joten Albert Herring toimi yhteiskunnallisten kysymysten peilinä.

Photo: Paavo Pykäläinen

Teksti: Jasper Leppänen

Seksuaalivähemmistöjen oikeudet ovat 2000 -luvun Suomessa keskustelun alla enemmän kuin koskaan. Mielipiteitä ja kannanottoja esimerkiksi samaa sukupuolta olevien avioliitosta tulee julkisuuteen usein ja kohuja käsitellään mediassa tuon tuosta. Suuri osa seksuaalivähemmistöjen edustajista kokee edelleen seksuaalisuutensa vaikuttavan esimerkiksi työllistymismahdollisuuksiin.

Benjamin Britten (1913–1976) eli aikana, jolloin tilanne oli valitettavasti vielä paljon huonompi. Samaa sukupuolta olevien suhde laillistettiin Isossa-Britanniassa vuonna 1967. Tasa-arvosta ei tietenkään voinut edes puhua pitkään tämän jälkeenkään, mutta ainakin viimeiset yhdeksän vuotta elämästään Britten sai viettää avoimesti puolisonsa tenori Peter Pearsin (1910–1986) kanssa. Suhde kattoi myös parin ammatillisen elämän. Pears oli mukana kantaesittämässä lukuisia Brittenin oopperoita ja lauloi muun muassa Albert Herringin nimiroolin. Brittenin kamppailu syrjintää ja halveksuntaa vastaan vaikutti syvästi hänen elämäänsä ja työhönsä.

“Kolme Brittenin 40-luvun puolivälin oopperaa, Peter Grimes, Rape of Lucretia ja Albert Herring, käsittelevät kaikki jollain tasolla sortoa”, Britten-tutkija Philip Brett (2006) kirjoittaa teoksessaan Music and Sexuality in Britten. Aiheet olivat lähellä Brittenin omaa elämää, ja onkin luontevaa, että Britten halusi käsitellä näitä ongelmia oopperoissaan.

Albert Herringin tarina sijoittuu pieneen englantilaiseen kylään, jollaisesta Britten itsekin oli kotoisin. Albertin elämän kipukohdat liittyvät paljolti yhteiskunnan nuorille asettamiin paineisiin, mutta myös seksuaalisuuden teemat ovat tarinassa selvästi esillä. Siksi Albert Herring on Brettin mukaan monella tapaa lähempänä ”kotia” kuin Brittenin muut työt. Homoseksuaalisuudesta suoraan kirjoittaminen olisi ollut tietenkin tuhoisaa Brittenin ja libretisti Eric Crozierin (1914–1994) uralle. Oman identiteettinsä kanssa kamppaileva Albert-hahmo, joka etsii paikkaansa maailmassa, oli täydellinen tapa tuoda esiin yhteiskunnallisia ongelmia huumorin ja komedian avulla.

Kapellimestari James Conlon (2013) kirjoittaa artikkelissaan Message, Meaning and Code in the Operas of Benjamin Britten seuraavasti: “Komedia (Albert Herring) on täynnä sosiaalista kritiikkiä ja nykyäänkin ajankohtaisia teemoja: ulkopuolisuus, uhriutuminen ja jännite yksilön ja yhteiskunnan välillä.” Pintapuolisesti hauskoja hahmoja sisältävä komedia kätkee taakseen edistyksellisiä ajattelua ja Conlon toteaa myös, että teoksessa on merkittävästi todisteita, jotka viittaavat Albertin “ulostuloon” ja vahvistavat hänen homoseksuaaliset tunteensa.

Tulkinta teoksesta oli kymmeniä vuosia hyvin erilainen ja esimerkiksi Albertin yöllisen seikkailun oletettiin sisältävän naispuolisen henkilön kanssa tapahtunut seksuaalinen kokeilu. Tämäkin tulkinta on täysin mahdollinen ja jopa ilmeinen, mutta kohtauksessa näkyy Brittenin ja Crozierin loistava tapa kirjoittaa tarinaan aukkoja, jotka jäävät katsojan luettaviksi. Sibelius-Akatemian oopperan tulkinta tarinasta vie näitä teemoja vieläkin pidemmälle.

Lähteet

Brett, Philip. 2006. Music and Sexuality in Britten. University of California Press. Berkeley, CA.

Conlon, James. 2013. Message, meaning and code in the operas of Benjamin Britten: The Hudson Review, Volume LXVI, nro 3. Luettu: 25.10.2020

Oopperaa kulissien takana

Tässä blogissa Sibelius-Akatemian 2,5-vuotisessa maisterikoulutuksessa opiskelevat nuoret laulajat kirjoittavat kokemuksistaan ennen oopperaluokan lähestyviä ensi-iltoja. Tekstit ovat syntyneet muun muassa FT Liisamaija Hautsalon vetämällä kurssilla, jossa opiskelijat haastetaan kirjoittamaan oopperan taustoista, säveltäjistä tai vaikkapa omasta roolihahmostaan ja haastattelemaan oopperaproduktiossa työskenteleviä henkilöitä.

Uusimmat julkaisut

Seuraa blogia