Kuka ihmeen Atlante?
Taideyliopiston Sibelius-Akatemian oopperaopiskelijat, orkesteri ja kuoro esittävät huhtikuussa oman tulkintansa G.F. Händelin oopperasta Alcina. Jokainen opiskelija on perehtynyt oman roolihahmojensa taustoihin ja esittee ne Liisamaija Hautsalon ohjauksessa laadituissa blogikirjoituksissa. Jussi Vänttinen esittelee oman roolihahmonsa, Atlanten.
G.F. Händelin (1685–1759) Alcina-oopperassa (1735) velho Melisso, joka on saapunut Alcinan lumotulle saarelle yhdessä Bradamanten kanssa vapauttamaan Ruggieron, ottaa Atlanten, Ruggieron kasvatusisän muodon vapauttaessaan hänet Alcinan lumouksesta. Mutta kuka on tämä Atlante, joka mainitaan Alcinan libretossa vain kerran?
Atlante löytyy Ludovico Arioston Orlando Furioso -ritarirunoelmasta, jonka yhteen juonenkäänteeseen Alcina-ooppera perustuu. Arioston runoelma on käännetty suomeksi, ja se on nimeltään Raivoisa Roland.
Historiallisen kontekstin Orlando Furiosolle muodostaa sota frankkien keisarin, Kaarle Suuren (742-814) joukkojen ja saraseenien armeijan välillä. Saraseenit olivat arabiheimoja, jotka valloittivat isoja osia Etelä-Euroopasta 600– ja 700–luvuilla mukaan lukien Sisilian, Etelä-Italian ja lähes koko Pyreneiden niemimaan. Sota oli myös kahden uskontokunnan välinen sota, sillä Kaarle Suuren valtakunta oli kristitty ja saraseenit olivat muslimeja.
Runoelmassa Ruggiero on kristityn ritarin ja saraseenineidon poika. Kun Ruggieron isä murhataan, hänen äitinsä pakenee saraseenien maille, jossa hänet kasvattaa saraseenitaistelijaksi velho Atlante.
Atlante pitää Ruggieroa lukittuna lumotussa linnassaan eikä halua tämän näkevän linnan ulkopuolista maailmaa. Ruggierolla on nimittäin kaksi tulevaisuuden ennustetta. Kääntyä kristityksi, naida Bradamante ja auttaa Kaarle Suurta taisteluissa Saraseeneja vastaan, mutta kuolla pian häidensä jälkeen. Toinen vaihtoehto on säilyä Saraseenina ja auttaa heitä kukistamaan Frankkien imperiumi.
Hän pelkää ensimmäisen ennustuksen toteutuvan, sillä Ruggiero on rakastunut Bradamanteen. Vaikka Atlante yrittää pitää Ruggieron piilossa lumotussa linnassaan, Bradamante onnistuu löytämään Ruggieron ja auttamaan hänet pakenemaan. Pakomatkalla Ruggiero päätyy Alcinan lumotulle saarelle. Näistä tapahtumista Händelin Alcina-ooppera kertoo.
Orlando Furioson viimeisissä runoissa Ruggiero kääntyy kristityksi ja menee naimisiin Bradamanten kanssa. Saraseeniarmeijan komentaja Rodomonte saapuu häiden jälkeen syyttämään Ruggieroa petturuudesta saraseeneja kohtaan. Ruggiero ajautuu kaksintaisteluun hänen kanssaan. Atlanten ennustukset eivät toteudu, sillä Ruggiero voittaa Rodomonten kaksintaistelussa.
Mitä tapahtuu G.F. Händelin Alcinassa?
Ritari Melisso ja mieheksi naamioitunut Bradamante lähtevät pelastamaan Bradamanten rakastettua, Ruggieroa, jonka velho Alcina on vanginnut lumotulle saarelleen. Saarella asuu myös Alcinan sisar ja Oronten rakastettu, velho Morgana. Pelastajien saapuminen aiheuttaa mustasukkaisuutta parin välille, sillä Morgana rakastuu naamioituneeseen Bradamanteen. Bradamante vapauttaa Ruggieron Alcinan lumouksesta, ja lopulta kaikki Alcinan metsänpedoiksi ja kiviksi loihtimat miehet saavat takaisin ihmismuotonsa. Alcina ja Morgana näyttävät haihtuvan savuna ilmaan.
G.F. Händel: Alcina
Sibelius-Akatemian ooppera, orkesteri ja kuoro
Vilppu Kiljunen, ohjaus
I-Han Fu ja Sebastian Zinca, musiikinjohto
Jari Koivistoinen, kuoronjohto
Minna Kangas, orkesterin valmennus ja konserttimestari
Aapo Häkkinen, musiikillinen asiantuntija
AALTO Artsin opiskelijat; Riikka Mäntymaa, Csilla Szlovák ja Elina Ström, Sofia Pantouvakin johdolla, pukusuunnittelu
Tuija Luukkainen, maskeeraussuunnittelu
Sirje Ruohtula, valo- ja tilasuunnittelu
Rooleissa
Alcina: Réka Bata
Morgana: Minna-Leena Lahti
Ruggiero: Rachel McIntosh
Bradamante: Ricciardo Isabella Shaw
Oronte: Topias Lundell
Melisso: Jussi Vänttinen / Henri Tikkanen
Esitykset
Pe 5.4. 18.30
La 6.4. 16.00
Su 7.4. 16.00
Ti 9.4. 18.30
Sonore, Musiikkitalo
Ma 15.4. klo 18.30
Sibelius-sali, Järvenpää-talo, Hallintokatu 4, Järvenpää
Oopperaa kulissien takana
Tässä blogissa Sibelius-Akatemian 2,5-vuotisessa maisterikoulutuksessa opiskelevat nuoret laulajat kirjoittavat kokemuksistaan ennen oopperaluokan lähestyviä ensi-iltoja. Tekstit ovat syntyneet muun muassa FT Liisamaija Hautsalon vetämällä kurssilla, jossa opiskelijat haastetaan kirjoittamaan oopperan taustoista, säveltäjistä tai vaikkapa omasta roolihahmostaan ja haastattelemaan oopperaproduktiossa työskenteleviä henkilöitä.
Uusimmat julkaisut
Seuraa blogia