Soveltavan ja osallistavan taiteen asiantuntijan erikoistumiskoulutuksen ensimmäiset opiskelijat valmistuvat keväällä 2020
Erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on kouluttaa laaja-alaisia taidealojen osaajia soveltavan ja osallistavan taiteen asiantuntija- ja kehittämistehtäviin.
Tutustu opiskelijoihin, jotka valmistuvat ensimmäistä kertaa koulutuksesta:
Riitta Koukku
Riitta on kokenut tekijä ja pedagogi teatteritaiteen, yhteisöteatterin sekä osallistavan ja soveltavan taiteen saralla. Hän on ohjannut erilaisia ryhmiä, mm. lapsia, nuoria, aikuisia ja erityisryhmiä. Hän on opettanut soveltavaa ja osallistavaa taidetta muun muassa esittävän taiteen koulutusohjelman AMK-lehtorina. Kouluttajana hän on esimerkiksi toteuttanut taidelähtöisiä työyhteisökoulutuksia omassa yrityksessään. Tällä hetkellä Riitta toimii nuorten aikuisten yksilövalmentajana Stadin ammatti- ja aikuisopiston työpajalla, jossa hän toteutti opintoihin kuuluvan kehittämisprojektin. Hän on kiinnostunut sosiaalisesti sitoutuvasta taiteesta ja näkee osallistavan taiteen hybridinä, joka muuntuu ajassa oleviin tarpeisiin.
Ihmisten kanssa työskennellessään Riitan lähtökohtana on aina dialogisuus: kohtaaminen, toisen ajatusten kuuleminen ja hetkessä oleminen, halu rakentaa jokin välittävä todellisuus. Osallistamisen kautta saadaan aikaan tarve tutkia tai muuttaa vallitsevaa tilannetta, olosuhteita tai toimintaa. Tavoitteena on, että käynnistyy omakohtainen prosessi, johon kuuluu ajatusten ja tunteiden tutkiminen sekä merkitysten ymmärtäminen. Työskentely antaa keinoja ymmärtää itseä ja saada kosketus toisiin ihmisiin. Toiminta synnyttää kokemuksia ja oivalluksia, jotka voivat paikantua ratkaisujen, konfliktien ja elämän solmujen avautumisen kohdiksi.
Riitta on koulutukseltaan FM taiteen ja kulttuurin tutkimuksesta, teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK) ja ammatillinen opettaja AmO. Lisäksi hän tehnyt erilaisia teatteriin liittyviä korkeakouluopintoja ja opiskellut muun muassa kulttuurialan yrittäjyyttä ja erityispedagogiikkaa. Viimeiset pari vuotta hän opiskellut tämän Taideyliopiston erikoiskoulutuksen lisäksi erilaisissa täydennyskoulutuksissa liittyen esimerkiksi nuorten mielenterveyteen, ehkäisevään päihdetyöhön, kriisinhallintaan ja erilaisiin toimintakykyarvioinnin menetelmiin.
”Vahvuuteni on rohkeus kohdata ja ottaa vastaan erilaisia tilanteita. Ihmetellään ja tarkastellaan yhdessä, pelottomasti eteen tulevia asioita, ilman että tarvitsee tietää vastauksia. Ei-tietämisen ajattelu kohtaamistilanteessa vapauttaa tähän ja tekee tilanteista tasa-arvoisia ja dialogisia. Osallistavan ja soveltavan taiteen tekijänä olen kiinnostunut olemaan mukana luomassa eri elementeistä koostuvia prosesseja, jotka luovat esteettisesti ja eettisesti arvokkaita hetkiä. Mielestäni kaikilla on oikeus käyttää taidetta ilmaisunsa välineenä.
Yhteystiedot
riitta.koukku@kolumbus.fi
Johanna Pitkänen
Johanna Pitkänen on monipuolinen muusikko, säveltäjä ja pianonsoitonopettaja. Koulutukseltaan hän on musiikin maisteri. Johanna on tehnyt musiikkia niin konserttisaleissa, kaivoksessa kuin korpimetsässäkin. Hän kuuluu monitaiteiseen Takamaa-kollektiiviin. Tällä hetkellä Johanna tekee erityisesti maisemaan, luontoon tai paikkaan linkittyvää maisemamusiikkia, seuraten polkua joka alkoi Islannista vuonna 2015. Arkinen ja maaginen kohtaavat Johannan taidetyöskentelyssä. Häntä kiehtovat salaperäisyys sekä myyttien ja luonnon lumovoima.
Musiikilla on erityinen kyky tulkita kokemuksia ja herättää ajatuksia. Tätä vahvuutta Johanna hyödyntää työskentelyssään. Taiteen keinoin voidaan elävöittää kokemuksia, ja tuoda aidot kokemukset myös niiden ulottuville, jotka eivät itse ole paikan päällä. Ympäristön ja musiikin saa sulautumaan toisiinsa, hyödyntämällä muun muassa kenttänauhoituksia.
Johannan erityisosaamista on musiikin soveltava käyttö monitaiteisissa projekteissa ja taidemaailman ulkopuolella. Musiikin soveltavasta käytöstä voivat hyötyä muun muassa luonto- ja elämyspalveluita tuottavat yritykset sekä liitot ja yhdistykset. Taidesisällöllä voidaan sovellusalasta riippumatta tuoda esiin yrityksen arvoja ja visiota vaikuttavalla tavalla. Taiteilijan herkkyys omille, mutta myös muiden tunteille ja kokemuksille, voi olla merkittävässä roolissa myös silloin, kun halutaan edistää jotain yhteisesti arvokkaaksi koettua asiaa.
Johannan vahvuuksia ovat monipuolisen musiikillisen osaamisen lisäksi herkkyys ja havainnointikyky. Hän toimii vahvasti taiteellisesta osaamisestaan käsin ja voi luoda musiikkia inspiraationaan kukin yleisö tai kohde. Johanna työskentelee sujuvasti eri alojen ammattilaisten kanssa. Hän on työskennellyt taiteilijana muun muassa Suomen luonnonsuojeluliiton Hiilipörssi-hankkeessa.
Hyödyntäen osallistavia taidemenetelmiä (kuten äänikävelyt, luova musisointi) hän suunnittelee ja toteuttaa – joko yksin tai yhdessä taiteilijakollegojensa kanssa – taidelähtöisiä työpajoja, joissa voidaan taiteen keinoin esimerkiksi terävöittää yhteisön visiota. Työpajoissa keskiössä ovat yhteisön tarpeen mukaan räätälöity työskentely sekä taiteellisesti laadukas lopputulema.
Muusikkouransa aikana Johanna on työskennellyt sekä pianistina, säveltäjänä, sovittajana että tuottajana. Hänen pitkäaikaisin yhtyeensä on skandinaavista jazzia ja globaaleja vaikutteita yhdistelevä Kokko Quartet, joka on julkaissut kaksi albumia sekä konsertoinut niin kotimaan klubeilla ja festivaaleilla kuin kiertueilla Euroopassa ja Australiassakin. Johanna tekee tilaussävellyksiä erilaisille kokoonpanoille sekä säveltää elokuvamusiikkia.
Johanna ajattelee, että taide on osa elämäämme, ja se voi esimerkiksi auttaa meitä ymmärtämään ja kohtaamaan oman luontosuhteemme.
Yhteystiedot
Lue Johannan kirjoitus Taitekohtia-blogissa
Jouko Myllyoja
Jouko Myllyoja on hybridi tekijä, joka haluaa jatkuvasti oppia, soveltaa ja kehittää. Myllyoja on kokenut taiteen ammattilainen (teatteri-ilmaisun ohjaaja) ja ennakoinnin tutkija (KTM), jonka intohimona on yhdistää draamaa ja tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiä.
Teatterin kentällä Myllyoja on toiminut ohjaajana, näyttelijänä ja kouluttajana. Ohjaajana hän on työskennellyt niin harrastaja- kuin ammattikentässä. Hänen ohjaamaansa teosta ”Signe Brander – Kuvan takana” on esitetty muun muassa Helsingin kaupunginmuseossa. Myllyoja on työskennellyt kuorojen kanssa niille käsikirjoittaen sekä erilaisia dramatisointeja toteuttaen. Kouluttajana Myllyoja on toiminut esimerkiksi Suomen Harrastajateatteriliitolle. Syksyllä 2020 Myllyojan löytää Valtimonteatterista näyttelemässä ”Avopelirakkautta” -teoksessa.
Tutkijana Myllyoja toteuttaa itseään laadullisten tutkimusprosessien muotoilijana ja fasilitaattorina. Myllyojan vahvuutena on hänen kykynsä osallistaa, havainnoida ja käsitteellistää. Ennakoinnin piirissä toimivana tutkijana Myllyoja soveltaa draamaa erityisesti tulevaisuusajattelua virittävissä yhteyksissä. Myllyoja on muun muassa vetänyt teatterintekijöistä koostuvaa työryhmää, joka on käyttänyt draamaa työn ja kaupunkien tulevaisuuksia kartoittavissa projekteissa. Tutkimuksen toteuttamiseen liittyviä menetelmällisiä mahdollisuuksia hän kuvaa seuraavasti: ”Taideperustaisen työskentelyn avulla on mahdollista luoda tieteellisiin prosesseihin uutta jaettua ymmärrystä, -jäsennystä ja -tietoa.”
Yrittäjänä Myllyoja on toiminut vuodesta 2018 alkaen Flowfosters -nimisessä yrityksessä, jonka toimintaa ohjaava periaate on: Teatteri on tutkivaa tekemistä. Yritys tarjoaa erilaisia draamaperustaisia koulutus- ja kehittämispalveluja. Taiteen menetelmiä soveltavien työpajojen ohella yritys tuottaa esityksellisiä tutkielmia seminaaritilaisuuksiin. Lisäksi Myllyoja on mukana ryhmässä, joka kehittää taideperustaista esimiesvalmennusta. Valmennuksessa toimintaa kehitetään yksilölähtöisesti, osallistavasti ja kokemuksellisesti.
Joukoa eteenpäin vievä ajatus kuuluu: ”Oppiminen on ikuista”. Vapaa-ajalla Joukon voi löytää sienimetsästä harhailemassa.
Yhteystiedot
Puhelin: 040 571 3722
Sähköposti: jouko.myllyoja@flowfosters.fi
Yrityksen kotisivut
Pehmeiden taitojen asiantuntija
Anna-Kaisa Vuorinen
Taiteilija-tutkija, näyttelijä-muusikko ja taidekasvattaja
FM Etnomusikologi / Nordic Master of Arts in Dance Studies, Merkonomi
Anna-Kaisa Vuorinen on taide- ja kulttuurialan moniosaaja. Taiteilija-tutkijan työn lisäksi hän on taidekasvattaja ja tuottaja. Monipuolisuus ja uteliaisuus ovat hänen näkökulmansa maailmaan, joka yhä suurimmassa määrin tarvitsee uusien yhteyksien kehittäjiä ja mahdollisuuksien löytäjiä. Käynnissä oleva yhteiskunnan ja työelämän valtava muutos vaatii, ei ainoastaan muuttuvia taiteilijoita, vaan muutostaidetta.
Muutos vaatii kykyä oivaltaa ja löytää yhteyksiä kokonaisuuksien välillä. Tämä on Anna-Kaisan syvintä ammattitaitoa. Anna-Kaisan taiteilijan asiantuntijuuteen yhdistyy yhteiskunta- ja kulttuuritieteen tutkijan koulutus, taidekasvatus ja yleisötyö sekä tuotannollinen osaaminen. Anna-Kaisa on valmistunut vuonna 2014 filosofian maisteriksi Tampereen yliopistosta pääaineenaan musiikin- ja tanssintutkimus, sivuaineenaan museologia. Hänen koulutukseensa kuuluvat myös draamakasvatuksen ja näyttelijäntyön perusopinnot.
Anna-Kaisalla on taito toimia erilaisissa sosiokulttuurisissa kehittämistehtävissä ja työskennellä moniammatillisessa yhteistyössä esimerkiksi taidejärjestöissä, kunnissa tai taide- ja sotealan välillä tulkkina ja sanoittajana yhteisen kielen löytämisessä, tai muodostettaessa uusia yhteiskunnallisia soluja ja palvelumalleja tarvelähtöisesti ja osallistavasti.
Vuorovaikutuksen ammattilaisena Anna-Kaisa ymmärtää yksilöiden ja yhteisöjen arkikokemusta. Ennakkoluulottomalla tavallaan lähestyä musiikkia hän on saanut yhteyden vaikeasti kehitysvammaisten aikuisten ryhmään ja nähnyt laitoslaulajana toimiessaan, miten musiikki koskettaa ja saa puhekykynsä menettäneen muistisairaan laulamaan.
Anna-Kaisa toimii freelance näyttelijä-muusikkona, ja on vuodesta 2012 säveltänyt ja sanoittanut musiikkia esittävien taiteiden teoksiin, jotka korostavat teemoissaan ja työskentelytavoissaan ajankohtaisia ja Anna-Kaisalle tärkeitä asioita; yhteisöllisyyttä, toiseuden kokemista ja kuulumista johonkin.
Kehittävällä otteellaan Anna-Kaisa ohjaa myös isä-vauvasirkuskursseja Tampereen taidekasvatus ry:n kautta. Ne edustavat sosiaalista sirkusta, jossa yhtä merkittävää vauvan motoristen taitojen kehittämisen rinnalla ovat yhdessä tekemisen ja vuorovaikutuksen harjaannuttaminen. Kursseilla on käytössä Tampereen kaupungin neuvolapalveluiden ja kulttuuripalveluiden yhteistyönä kehittämä kulttuurilähete.
Kevään 2020 hän on työskennellyt taiteilija-tutkijana Mediakuutio-projektissa, joka on osa Taiken taiteilijan asiantuntijuuden ja välittäjätoiminnan kehittämisohjelmaa.
Pehmeys on kestävämpää. Kehitetään sitä.
Yhteystiedot:
Anna-Kaisa Vuorinen
+35850 532 7340
aakoovee@gmail.com
about.me/anna-kaisa
Lue Anna-Kaisan kirjoituksia Taitekohtia-blogista
Pauliina Pesonen
Pauliina Pesonen on Kuvataideakatemiasta valmistunut kuvataiteen maisteri, kuvataiteilija ja yhteisötaiteilija. Hän on opiskellut Yhteisötaiteen johtamista Taideyliopistossa ja kouluttautunut selkokielessä sekä Keskustelevan kuvan tarkastelu (VTS)- menetelmässä.
Pauliina on ohjannut monimuotoisia, soveltavia taideprojekteja erityisluokille, nuorille ja ikäihmisille kahdenkymmenen vuoden ajan. Hän on pilotoinut Taiteilija päiväkodissa -toimintamuodon Lempäälän kuntaan. Museoiden sisältöjen soveltamisesta Pauliinalla on kokemusta esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten osallistujien kanssa toteutetusta työstä Tampereella sekä Hämeenlinnan Taidemuseon kotoutumishankkeesta, joka tuki kielen ja kulttuurin oppimista. Yhteisötaiteen saralla Pauliinan videoteosten lähtökohtia ovat olleet mm. kuntalaisten identiteetin tukeminen, maahanmuuttajien oman äänen löytäminen ja nuorten työpajalaisten huoli tulevaisuudesta. Kuvataiteen välineistä yhteisötaiteessa Pauliinalla käytössä ovat maalauksen eri muodot sekä kuvaa ja tekstiä yhdistävät tekniikat. Vuodesta 2014 Subliimit tulkinnat – monikielisen ja monitaiteisen taideprojektin kautta Pauliina on tutkinut yhdessä kirjailija Jolin Sloten kanssa mediaa ja uutisointia. Niiden aiheista syntyy kuukausittain tulkintoja eri taidemuotojen ja yhteisötaiteen keinoin.
Pauliina on työskennellyt viidessä kulttuurikeskuksessa Suomessa ja ulkomailla. Hän osaa räätälöidä Taidepajoja ja kokonaisuuksia eri tarpeisiin ja sisältöihin. Projekteissa on kartoitettu niin kaupunginosien viihtyisyyttä ja palvelujen tarpeita kuin omaa identiteettiä muuttuvassa ympäristössä. Moniammatillisesti ja räätälöidysti Pauliina on toiminut niin koulutoimen, sosiaalialan kuin kolmannen sektorin kanssa mm. Kulttuurikasvatusyksikkö Taite, Tampereen kaupunki, Hämeen Setlementti, HAMK, Kulttuurikeskus PiiPoo, Plan ja Koneen säätiö. Hänelle myös prosessin ja vaikutusten seuranta ja kirjaaminen on osa yhteisötaiteen kokonaisuutta. Projektien vaikuttavuus on näkynyt osallistujien itsetunnon, vuorovaikutustaitojen, oma-aloitteisuuden ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin nousuna. Ryhmäytyminen on lujittunut ja kynnys osallistua uuteen toimintaan on madaltunut.
Pauliinaa kiinnostaa tavoitteellisen ja korkeatasoisen taiteen toteuttaminen, jossa jätetään tilaa kysymyksille, raamien rikkomiselle ja erilaisten ratkaisujen löytymiselle. Kuvalla voi vaikuttaa ja siitä voi vaikuttua. Pauliina on nähnyt taiteen toimivan kommunikaation välineenä silloin kun yhteistä kieltä ei ole tai tunnu löytyvän. Media- ja kuvalukutaito kehittyy yhdessä katsomalla ja mahdollistaa avoimen kohtaamisen ja keskustelun. Pauliina uskoo taiteen voimaan itsetuntoa ja kykyjä vahvistavana, empatia-älyä lisäävänä ja maailman kummallisuuksia tarkastelevana yhteisenä ihmettelynä. Yhdessä toimiminen taiteen äärellä vapauttaa rooleista ja mahdollistaa tasa-arvoisen kohtaamisen.
Yhteystiedot
pauliinapesonen@gmail.com
www.pauliinapesonen.com
+358(0)44 2048358
Elli Isokoski
Tanssitaiteen maisteri Elli Isokoski on vienyt nykytanssia vanhustyön yksiköihin vuodesta 2002. Hän toimii laaja-alaisesti tanssijana, kouluttajana, yhteisötaiteilijana, toiminnan kehittäjänä ja tuottajana.
Hän on perustamansa tanssiryhmä Myrskyryhmän johtaja. Ellin työ ikäihmisten parissa käynnistyi halusta viedä tanssiesityksiä hoitolaitoksiin, mutta on vuosien mittaan laajentunut sisältämään hoitajakoulutusta, taiteilijaresidenssejä hoivayksiköissä ja osallistavaa tanssielokuvatyöskentelyä. Hänet tunnetaan yhtenä merkittävimmistä asiantuntijoista, mitä tulee tanssiin vanhustyössä. Elli on opiskellut tanssia, taiteen soveltavia menetelmiä, yhteisötanssia ja taidetta vanhustyössä kansainvälisesti ja kotimaassa. Taiteellisessa työssä Elli arvostaa kiireettömän kohtaamisen hetkiä ja haluaa tuoda ikäihmiset esille luovina toimijoina.
Työtavat
Elli työskentelee monipuolisesti sekä vanhustyön yksiköiden asukkaiden ja henkilökunnan, että kotona asuvien ikäihmisten kanssa tanssin, liikkeen ja tanssielokuvan keinoin. Projekteissaan hän on tehnyt yhteistyötä myös mm. valokuvaajien ja kuvataiteilijoiden kanssa.
Hänen työskentelynsä ikäihmisten kanssa tuo esille osallistujien voimavaroja, jotka tavallisessa arjessa saattavat jäädä huomaamatta. Työskentely lieventää yksinäisyyttä, lisää yhteisöllisyyttä, tarjoaa osallistujille kokemuksen nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta ja mahdollistaa oman elämän tapahtumien kertaamisen. Parhaimmillaan työskentely voi taiteen kautta avata osallistujille uusia maailmoja. Toimintakyvyn heiketessä monet itselle mieleiset asiat käyvät mahdottomiksi. Uuteen taiteen muotoon tutustuminen antaa tuoretta näkökulmaa ja sisältöä elämään. Hoitohenkilöstön kanssa työskentely tukee hoitokulttuurin muutosta asiakaslähtöisemmäksi ja kodinomaisemmaksi. Liike elämään hoivatyössä -kursseilla tuetaan henkilöstön osaamista ja työhyvinvointia.
Isokosken tarjoamat palvelut voivat olla kertaluonteisia tai pidempikestoisia. Kertaluonteisista esimerkkinä innostusta lisäävät maistiaiset inspiraatiopuheenvuoron tai kokemuksellisen liiketyöpajan muodossa. Pidempikestoisissa palveluissa voi sisältönä olla esimerkiksi taiteelliseen lopputulokseen pyrkivä yhteisöllinen prosessi, jossa huomioidaan osallistujat ja vahvistetaan heidän luovia voimavarojansa. Tällaisena voi toimia esim. Taiteilijaresidenssi vanhustyön yksikössä tai osallistavan tanssielokuvan valmistaminen yhdessä ikäihmisten kanssa.
Toiminta suunnitellaan toteutuspaikan ja osallistujien tarpeiden mukaan. Ryhmätyö on Isokoskelle luonteenomaista ja hän kokoaa mielellään ympärilleen muita osaajia taiteen parista sekä muilta osaamisalueilta.
Isokosken vahvuuksia ovat ikäihmisten kohtaaminen ja intensiivinen läsnäolo. Vahva osaaminen ikäihmisten kanssa työskentelystä ja vanhustyön toimintaympäristöstä on rakentunut pitkän käytännön kokemuksen kautta. Kuunteleva ja luova työote toimii niin ikäihmisten kohtaamisessa kuin moniammatillisissa työryhmissä ja hallinnon toimijoiden kanssa työskennellessä.
"Oli kuin olisit pillerin antanut. Tuli niin rauhallinen ja hyvä olo."
Yhteystiedot
040 7378280
elli.isokoski@gmail.com
www.myrskyryhma.fi
Jonna Wikström
Jonna Wikström on teatteriohjaaja, esitystaiteilija, käsikirjoittaja, teatteriopettaja, soveltavan ja osallistavan taiteen asiantuntija sekä kasvatustieteen maisteri. Hänen vahvuutensa on erityisesti ryhmätyöskentelyssä ja sen analysoimisessa, toden (dokumentaarisen) ja kuvitteellisen sekoittamisessa. Hän on toiminut mm. Ryhmäteatterissa ja Q-teatterissa ohjaajana ja yleisötyövastaavana sekä Todellisuuden tutkimuskeskuksessa esitystaiteilijana. Hän on kouluttanut ja ohjannut paljon erilaisia ryhmiä kuten maahanmuuttajia, kehitysvammaisia, senioreita, lapsia, nuoria ja turvapaikanhakijoita, opettajia, ryhmänohjaajia sekä terveyskeskushenkilökuntaa.
Wikströmin kiinnostuksen kohteita ovat esitykset julkisessa tilassa, uudenlaiset näyttämöt, ja yleisön upottaminen osaksi esitystä. Työpajatyöskentelyssä osallistuja saa olla esityksen tekijänä, materiaalin tuottajana, suunnittelijana ja esiintyjänä. Wikström pystyy toteuttamaan työpajoja, esityksiä tai yhteisötaidetta kenelle vain, riippuen siitä, mitä yhteisö milloinkin haluaa tai tarvitsee.
Työskentelyssä lähdetään liikkeelle siitä, että jokaisessa meissä on materiaalia, havaintoja ja kokemuksia, jotka ovat kiinnostavia. Kerätään yhdessä materiaalia havainnoimalla ympäristöä muistelemalla menneisyyttä ja tekemällä erilaisia harjoitteita, joissa lähtökohtana on minä itse ja minä suhteessa ympäristöön, minun muistoni ja minun arvomaailmani. Mitkä asiat ovat tänään juuri niitä, joita olisi syytä sanoa ääneen tai saada muutkin näkemään? Muoto voi olla juuri sen näköinen kuin itse haluamme. Wikströmiä kiinnostaa miten osallistujat näkevät ja kokevat elinpiirinsä, niin henkisen kuin fyysisen.
Useimmissa ohjauksissaan hän on käyttänyt dokumentaarista materiaalia. Teoksessa “Ruusulankatu 10” hän seurasi asumispalveluyksikössä asuvien entisten asunnottomien elämää kahden vuoden ajan. Esityksessä “Kielirikot” hän seurasi nuorten maahanmuuttajien elämää Aavarannan vastaanottokeskuksessa. ”Too late my friend” oli dokumentaarinen esitys hänen kehitysyhteistyöprojekteista Kiberassa, Nairobin slummissa. Kaikista näissä lopputuloksena oli dokumenttiteatteriesitys.
ESR-hankkeiden lisäksi Wikström on vastannut kahdesta Ulkoministeriön rahoittamasta kolmen vuoden kehitysyhteistyöhankkeesta Nairobissa. Hankkeet olivat ”Q-plays for Kibera” ja ”Tyttöjen vuoro”. Hankkeissa työskenneltiin Kiberan slummissa asuvien nuorten tyttöjen/naisten kanssa pyrkien vahvistamaan heidän itsetuntoaan ja opettamaan teatterin ja esiintymisen perustaitoja sekä vahvistamaan heidän osallisuuttaan yhteisönsä jäseninä.
Wikströmin työskentely, oli se sitten esitys tai työpaja, perustuu ajatukselle, että taide on yhteenkuuluvuuden väline ja se voi edistää sosiaalista emansipaatiota.
Yhteystiedot
jonna.wikstrom@welho.com
050-5384177
Tuija Minkkinen
Tuija Minkkinen on helsinkiläinen teatteriohjaaja ja -opettaja (TEM). Hänellä on kokemusta kahdenkymmenen vuoden ajalta laaja-alaisesti erilaisissa konteksteissa taiteen soveltavalla kentällä mm. ikä-ihmisten, mielenterveyskuntoutujien, kehitysvammaisten opiskelijoiden sekä etsivän nuorisotyön parissa. Tämän lisäksi hän on toiminut myös kouluttajana ja näyttelijänä.
Minkkinen on ollut vuodesta 2016 Porttiteatterin toinen taiteellinen vastaava yhdessä säveltäjä Sanna Salmenkallion kanssa. Porttiteatteri on helsinkiläinen ammattilaisvetoinen rikostaustaisten esiintyjien yhteisöteatteri. Sen dokumentaariset esitykset voidaan nähdä yhteiskunnallisina puheenvuoroina, joissa maailmaa tarkastellaan vankilasta vapautuvien henkilöiden silmin.
Minkkinen on ollut kehittämässä Porttiteatterin organisaatioita sen kasvaessa. Hän vastaa teatterin taiteellis-pedagogisista prosesseista, esityksistä sekä talous- ja henkilöstöhallinnosta moniammatillisen tiimin johdossa. Tällä hetkellä hän vetää STEA -rahoitteista hanketta, jossa taiteellisten prosessien rinnalle kehitetään Porttiteatterissa omaa sosiaaliohjauksen mallia. Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa kokonaisvaltaisesti osallistujien sosiaalista osallisuutta.
Minkkinen on kehittänyt omaa taiteellis-pedagogista praktiikkaansa Porttiteatterin yhteisössä.
Dialogisuus asenteena mahdollistaa osapuolten välille kolmannen tilan, todellisuuden, jota prosessissa taiteen kautta pyritään yhdessä ymmärtämään. Taide toimii kielenä niillä tunnealueilla, joissa puhuttu kieli ei yllä avaamaan yhteyttä itseen, toiseen ja maailmaan.
Porttiteatterin julkiset esitykset ovat osa kollektiivisista prosessia, joissa myös taiteilijat ja sosiaalialan ammattilaiset työskentelevät osana ryhmää. Taiteellis-pedagogisissa prosesseissa keskiössä on yhteisöön liittyminen ja palaaminen osaksi yhteisöjä, yhteiskuntaa. Minkkisen ohjaamat esitykset rakentuvat läsnäolon ja yhteisen toiminnan kautta. Näin ollen dokumentaariset esitykset ovat aina toiminnallisen dramaturgian tuloksia.
Soveltavan- ja osallistavan taiteen asiantuntijaopintojen lisäksi hän opiskelee tällä hetkellä Taideyliopistossa esittävien taiteiden organisaation johtamista.
Minkkinen uskoo, että taide voi olla vaikuttava osa yhteiskuntaa.
Yhteystiedot
tuija.minkkinen@porttiteatteri.fi
www.porttiteatteri.fi
Sari Koski-Vähälä
Sari Koski-Vähälä on aktiivisesti taiteen kentällä työskentelevä kuvataiteilija (AMK), taidekasvattaja (TaM) sekä soveltavan ja osallistavan taiteen asiantuntija. Hänen henkilökohtainen taiteellinen praktiikkansa tarkastelee arjen etiikkaa ja ekologiaa. Koski-Vähälä työskentelee myös Hyäryllistä taiteilijaryhmässä — taiteellisen yhdessäajattelun kollektiivissa. Koski-Vähälä on erikoistunut osallistavien taiteellis-pedagogisten työpajojen ja prosessien ohjaamiseen ja fasilitointiin.
Yksilön vertainen kuuluminen yhteisöönsä ja ympäristöönsä on keskeisenä Sarin taiteellis-pedagogisessa toiminnassa. Hänellä on pitkä kokemus osallistavien työpajojen ja prosessien ohjaamisesta ja fasilitoinnista fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten henkilöiden parissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sellaisen taiteellisen havaintopohjaisen työskentelyn mahdollistamista, jonka oppimisprosesseissa taide toimii yhdenvertaisen kommunikaation alustana. Näissä vuorovaikutuksellisissa tilanteissa omien kykyjen ja osallisuuden oivaltaminen vahvistaa tekijän taiteilijuutta ja toimijuutta.
Sari on ohjannut ja fasilitoinut osallistavia taiteellis-pedagogisia prosesseja myös varhaiskasvatusympäristössä. Asiayhteydestä riippumatta taide tekee näkyväksi tekijänsä ajattelua, näkökulmia ja tarpeita, mikä voi olla hyödyksi tekijän itsensä lisäksi myös laajemmin esimerkiksi häntä koskevien palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä.
Soveltavan ja osallistavan taiteen asiantuntijan erikoistumiskoulutuksen projektityössä Sari toimi osana taiteilija-tutkijatiimiä Taiteen edistämiskeskuksen, Keskustakirjasto Oodin, taiteilijajärjestö MUU ry:n ja Taideyliopiston yhteisessä mediataiteen projektissa. Mediakuutio-projektin tavoitteena on tukea ja kannustaa immersiivisestä mediataiteesta kiinnostuneita taiteilijoita, luoda toimivia mediataiteen esityskäytäntöjä kirjastokontekstiin ja esitellä Oodin Kuutio taiteen paikkana tuottamalla taiteilijoiden kaksi sinne varta vasten suunnittelemaa teosta. Kuutiossa oleva digitaalinen teknologia mahdollistaa immersiivisen eli upottavan mediataiteen esittämisen, joka pyrkii viemään taiteen kokijan syvälle kuviteltuun todellisuuteen saaden hänet kokemaan olevansa sisällä teoksen maailmassa.
Mediakuutio-projekti on osa Taiteen edistämiskeskuksen Taiteilijan asiantuntijuuden ja välittäjätoiminnan kehittämisohjelmaa, joka tekee näkyväksi taiteellisen osaamisen uudenlaista soveltamista.
Yhteystiedot
Kirsi Ojala
”Musiikki on minulle itsen ja muiden kohtaamista, matkoja menneeseen ja tulevaan, kuvia mahdollisesta ja mahdottomasta.”
Kirsi Ojala on porvoolainen muusikko, musiikkipedagogi ja paikallisopas. Hän on valmistunut musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta, jossa hän työskentelee tällä hetkellä sivutoimisesti kansanmusiikin aineryhmässä puhaltimien vastuuopettajana. Porvoon paikallisoppaaksi hän on valmistunut tammikuussa 2020.
Muusikkona Kirsi toimii useissa yhtyeissä, joista aktiivisia tällä hetkellä ovat mm. puhallinyhtye Wind on Wind, tanskalais-suomalainen FluteMachine, tarinankerrontaa ja musiikkia yhdistävä Eppel&Peppel sekä konemusiikin estetiikkaa ja vanhaa paimenmusiikkia yhdistävä Sähköpaimen. Kirsin erityisalaa ovat Suomen ja lähialueiden kansanmusiikki ja eri instrumenteista sydäntä lähinnä kansanomaiset puhaltimet.
Kirsillä on paljon kokemusta erilaisista yleisöistä ja luovista ja kansainvälisistäkin yhteistyöprojekteista. Hän on äänittänyt pelimusiikkia Rovio Entertainmentille, tallentanut mummojen laulua Vienan Karjalassa, esiintynyt festivaaleilla mm. Italiassa, Saksassa ja Vietnamissa, sekä klubien ja konserttisalien ohella myös epätyypillisemmissä paikoissa kuten metsässä, järvessä, museoissa ja yksityiskodeissa Islannissa ja Tanskassa. Musiikilla on huikea voima luoda yhteys ihmisten välille, vaikka muuta yhteistä kieltä ei olisikaan johtuen esimerkiksi muistisairaudesta tai muuten täysin erilaisesta elämänpiiristä.
Musiikkiryhmä muistisairaille, jota Kirsi piti Porvoossa keväällä 2019, oli eräänlainen avaus uuteen. Kirsiä kiinnostaa, mitä tarkoittaa kestävä kehitys musiikissa sekä laajentuva ja kehittyvä muusikon työnkuva 2020-luvulla. Ilmastonmuutos ja koronakriisi herättelevät koko maailmaa ymmärtämään paikallisuuden arvon. Toisaalta Porvoossa vaikuttava muusikko ei voi ohittaa kaupungin vahvaa matkailukaupungin identiteettiä ja ympäri vuoden vierailevia matkailijoita.
Muusikko-opas voi tarjota vierailijoille ainutlaatuisia, aineettomia elämyksiä: soivia opastuksia, teemakonsertteja ja uutta sisältöä museoiden toimintaan. Laulu, soitto, tanssi ja leikki ovat aineetonta kulttuuriperintöämme, joka avaa uusia ikkunoita alueen rikkaaseen historiaan. ”Museomuusikko” voisi tuoda soivan ulottuvuuden ja äänimaisemat fyysisten kokoelmien rinnalle. Porvoon kansallinen kaupunkipuisto tarjoaa inspiroivia luontokohteita musiikin ja maiseman yhdistämiseen.
Kirsin visiossa 2020-luvun muusikot palvelevat oman alueensa asukkaita laajasti eri sektoreilla. Kulttuuri- ja opetusalalla musiikilla on oma, lakisääteinen ja kiistaton paikkansa, ja sosiaali- ja terveysalallakin sairaalamuusikot, hoivamuusikot ja yhteisömuusikot tunnustetaan luontevaksi ja korvaamattomaksi osaksi kokonaisuutta.
Yhteystiedot
kirsi.ojala@uniarts.fi
www.kirsiojala.com
Facebook: Porvoo in All Senses
Instagram: porvoo_inallsenses
Pietari Siimes
Pietari Siimes (s.1988) on helsinkiläinen kuvataidekasvattaja (TaM) ja yhteisötaiteilija.
Tällä hetkellä Pietari työskentelee Espoo KLUBI -nimisen yhteisötaiteellisen tapahtumakonseptin parissa, jonka hän on kehittänyt yhdessä taiteilija Anne Roinisen kanssa. Espoo KLUBI:n tarkoituksena on tutkia ja tehdä näkyväksi kaupungin katvealueiden olemusta sekä osallistaa kaupungin asukkaita taidelähtöiseen yhdessä työskentelyyn. Tapahtumankonsepti sai alkunsa osana Espoon kaupungin tapahtuma- ja kulttuuripalveluiden lanseeraamaa Tapahtuma-akatemiaa vuonna 2017 ja jatkuu tulevana kesänä.
Erikoistumisopintojen yhteydessä Pietari toteutti kehittämishankkeensa Taidekasvattaja-taiteilija työn ja identiteetin välisen vuorovaikutuksen asiantuntijana.Hankkeessa hän perehtyi taiteilijoiden työhyvinvointia, kollegiaalista yhteistyötä ja jaettua asiantuntijuutta edistävään palvelusuunnitteluun. Taiteellisen intervention avulla kartoitettiin työnohjauksellisia tarpeita, joita taiteilijat työssään kohtaavat. Hankkeessa oli keskeistä aidolle yhteistoiminnalle ja osallistavalle suunnittelulle ominaiset kolme ulottuvuutta: kumppanuus, osallisuus ja valtaistuminen.
Onnistunut taideteko antaa Pietarin mielestä yksilölle ja yhteisöille mahdollisuuden pysähtyä reflektoimaan kykyjään, tarpeitaan ja toimintamahdollisuuksiaan. Kasvattaja-yhteisötaiteilijan työ merkitsee Pietarille siirtymistä oppilaitos- ja tarjontakeskeisyydestä aidosti asiakaslähtöiseen koulutuksen ja palveluiden tuottamistapaan. Pietarin keskeisimpiä toimintatapoja ja periaatteita ovat saavutettavuus ja esteettömyys, osallistava suunnittelu sekä omakuvallinen ja -elämänkerrallinen työskentely.
Yhteystiedot
pietari.siimes@aalto.alumni.fi
+358 50 353 2207
Niina Oinas
Niina Oinas on vuodesta 2016 alkaen toiminut taide- ja kulttuurialan yrittäjänä Rovaniemellä. Hänen toimialansa kiinnittyy sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan rajapinnoille, taidelähtöisen toiminnan kentälle. Hän on kehittänyt ja ohjannut visuaalisen taiteen toimintoja niin lasten, nuorten, erityisryhmien kuin ikäihmistenkin keskuudessa. Koulutukseltaan Niina on taiteen maisteri audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelmasta Lapin Yliopistosta. Pohjakoulutuksenaan hänellä on artesaanin tutkinto, jonka myötä toiminnoissa korostuvat materiaalien laaja-alainen hyödyntäminen ja visuaalisen taiteen muuntuvat mahdollisuudet. Täydennyskoulutuksena hän on suorittanut kasvatustieteen ja draamakasvatuksen perusopinnot.
Taidetuokioiden ja -pajojen ohjauksessa konkretisoituvat taidelähtöisten menetelmien hyödyt ja vaikutukset esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla. Niinan ohjaamissa toiminnoissa käsillä tekeminen, aisteja aktivoivat materiaalit ja arjesta poikkeava sisältö ovat lähtökohtia yhteiselle tekemiselle. Avainasemassa taidetoiminnan rakentumisessa on aina kuulluksi ja nähdyksi tuleminen, uusien olemisen tapojen etsiminen osallistujien arkeen. Taidetoiminnassa voidaan keskittyä osallistujien identiteettikysymyksiin ja tunnetaitojen harjoittamiseen. Olennaista kaikessa tekemisessä on läsnäolon ja kohtaamisen kunnioittava ilmapiiri.
Niinan ammatillinen mielenkiinto kohdistuu tällä hetkellä taiteen ja taidelähtöisten menetelmien rakenteellisiin mahdollisuuksiin. Yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan toimijoiden kanssa hän pohtii ajatusta sosiaalisesti sitoutuneen taiteilijan roolista osana moniammatillista työskentelyä. Niina on toiminut myös taide- ja kulttuurialan tapahtumien koordinaattorina ja tuottajana, viimeisimpänä maailman pohjoisimman muotoiluviikon Arctic Desing Week kaupunkifestivaali-osion sisältöjen tuottajana keväällä 2020.
Niinaa voi helposti kutsua läpivärjätyksi yhteisöihmiseksi. Hän ponnistelee vapaa-ajallaankin taide- ja kulttuurikentän vakaan roolin puolesta. Hän on aktiivinen kehittäjäjäsen Lapin Taikusydän verkostossa ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestön (TAKU ry) hallituksessa varajäsenenä kaudella 2020 – 2021. Niina toimii myös TAKU ry:n Lapin alueyhdyshenkilönä. Hän on jatko-opiskelijana Lapin Yliopistossa käsitellen näitä samoja teemoja soveltavan kuvataiteen näkökulmasta.
Niinaan voi olla rohkeasti yhteydessä myös valtakunnallisten teemojen kautta. Soveltavan ja osallistavan taiteen ala hioutuu parhaimpaan muotoonsa laaja-alaisella, rajat ylittävällä yhteistyöllä.
”Taide raivaa tilan tunteille, inhimillisyydelle ja hyväksynnälle. Riittää, että avaat sille ovesi.”
Yhteystiedot
+358 44 5962676
niina@silhaus.com
www.silhaus.com
facebook.com/silhaus2016
@ninsky_o
fi.linkedin.com/in/niina-oinas-106188141
Kati Kallio
“Taide kuuluu kaikille ja kaikilla on oikeus tulla näkyväksi.”
Tanssitaiteen maisteri Kati Kallio on elokuvantekijä ja Suomen johtava tanssielokuvan asiantuntija. 25-vuotisen uransa aikana hän on toiminut laaja-alaisesti tanssitaiteen ja -elokuvan eri tehtävissä. Hänen taiteellinen työ on vuodesta 2008 keskittynyt tanssi- ja elokuvataiteen yhdistämiseen. Hän on valmistanut 15 lyhytelokuvaa, joita on esitetty useilla kansainvälisillä festivaaleilla ja televisioissa.
Kati on työskennellyt 10-vuotta osallistavan elokuvan parissa lasten, nuorten ja ikäihmisten kanssa. Hän on myös kehittänyt Loikka -tanssielokuvafestivaalin yleisötyön työpajoja kuten Kansalaisraati toimintaa ja koululaisten taide- ja mediakasvatusta. Tanssiryhmä Myrskyryhmässä hän on osallistunut ikäihmisille suunnatun osallistavan elokuvatyöskentelyn kehittämiseen ja ohjannut sekä käsikirjoittanut viisi lyhytelokuvaa. Viimeisimpinä töinään Myrskyryhmässä hän on pitänyt ikäihmisille suunnattua Tanssielokuva Klubia Käpyrinne ry:n Kantin Pysäkillä ja parhaillaan hän viimeistelee osallistavalla tavalla syntyneen Ystävät elokuvan käsikirjoitusta.
Katin motivaatio soveltavan- ja osallistavantaiteen tekemiseen syntyy tarpeesta ymmärtää paremmin toista ihmistä ja halusta tuoda esiin universaaleja teemoja. Hänelle on tärkeää, että teos viestii osallistujille merkittävistä teemoista ja että se on osallistujiensa näköinen.
Tanssielokuvan kieli on tanssi ja liikkeellä ilmaisu. Niinpä se sopii hyvin välineeksi työskennellessä esimerkiksi ulkomaalaistaustaisten ryhmien kanssa. Tanssi on tunnetta ilmaiseva taidemuoto ja tunteiden kehollisessa ilmaisussa ei ole suuria kielimuureja. Kun liikkeen emotionaalinen vahvuus yhdistyy elokuvakuvakerrontaan se luo vahvoja tunnelmia ja kehollisia maailmoja, kiinnittää katsojan henkilöhahmoihin ja tarinaan sekä liikuttaa tunteita.
Työskentelyssä elokuva valjastetaan osallistujien kanavaksi kommunikoida laajemmalle yleisölle. Se toimii hyvin osallistavan taiteen välineenä ja sen monivaiheinen työstäminen tarjoaa myös mahdollisuuden monialaiseen työskentelyyn. Osallistujat voidaan kutsua mukaan projektin eri vaiheisiin, kuten käsikirjoittaminen, koreografiointi ja esiintyminen. Lisäksi elokuva monitaiteisena lajina tarjoaa mahdollisuuden osallistua eri taiteenaloista kiinnostuneille henkilöille (kuvataide: kuvaus, lavastus, käsityötaide: puvustus, lavastus, musiikki: äänisuunnittelu jne.).
Taiteellisiin prosesseihin heittäytyminen, elämän kokemusten jakaminen ja kuulluksi tuleminen tunnetusti vahvistaa yhteisöllisyyttä ja lievittää yksinäisyyttä. Elokuvasta syntyy konkreettinen jälki ja sen kautta osallistujat voivat helposti palata projektiin ja muistaa mitä taiteelliset prosessit heissä herättivät. Elokuva voi tavoittaa suuren yleisön ja levittää osallistujien ääntä. Se tekee niin laitosten ikäihmiset kuin taiteen harrastajat näkyväksi yhteiskunnassamme.
Yhteystiedot
kalliokati71@gmail.com
+358 40 6575998
www.katikallio.com
Ninu Lindfors
Ninu Lindfors (Tanssitaiteen maisteri, Teak 2000) on helsinkiläinen tanssitaiteilija. Hän on työskennellyt freelancer tanssijana mm. Tero Saarinen Companyssa, Helsingin Kaupunginteatterin tanssiryhmässä, Suomen Kansallisteatterissa ja useissa vapaan kentän koreografien tanssiteoksissa. Viime vuosina hän on enenevissä määrin alkanut myös itse työskennellä koreografina.
Jatkokoulutus Taideyliopiston soveltavan ja osallistavan taiteen asiantuntijan erikoistumiskoulutuksessa on tukenut Lindforsin työskentelyä Taittuu ry:n vankilateatterissa, jossa hän on työskennellyt produktiokohtaisesti näytelmien koreografina yli kymmenen vuoden ajan. Vuonna 2020 hän valmisti tanssiin ja liikeilmaisuun perustuvan teoksen Maan päällä paikka, jonka esittivät Vanajan avovankilan naisvangit. Teos esitettiin Zodiak – Uuden tanssin keskuksessa, Helsingissä.
Vankilateatteritoiminnan on todettu kehittävän osallistujien itsetuntemusta, sosiaalisia taitoja ja vastuullisuutta. Vankilateatteriosaamisen lisäksi Lindforsia kiinnostaa työskentely myös muissa yhteisöissä, joissa liikeilmaisun ja tanssin potentiaalia voidaan hyödyntää. Lindforsia kiehtoo liikkeen monet mahdollisuudet erilaisissa ympäristötaiteen projekteissa ja yhteistyö kuvataiteen ja äänitaiteen toimijoiden kanssa.
Tulokulma työskentelyyn on ihmiskehon liike sen kaikissa ilmenemismuodoissaan. Tarkastelussa voi olla esimerkiksi kuinka ajatusten liikkeet näyttäytyvät ihmiskehon kautta. Harjoitteet perustuvat arkiliikkeiden tutkimisesta ja kehittelystä aina abstraktimpaan liikeilmaisuun ja tanssiin. Lähestymistapa on osallistujan persoonallista kehoa kunnioittava. Harjoitteiden tyylistä voidaan sopia tapauskohtaisesti ja asiakkaan toiveita ja tarpeita kuunnellen.
”Asiantuntijuuteni on liikkeessä – kehollisuudessa ja kehon mielenliikkeissä. Tarjoan osaamistani kaikille, joita liike kiinnostaa itseilmaisun, sanattoman kommunikaation ja vuorovaikutuksen muotona. Olen avoin ideoille ja työtehtäville, joita oma mieleni ei vielä osaa määritellä mutta joita voidaan taiteen keinoin lähestyä ja harjoittaa. Työssäni olen käytännöllinen ja konkreettinen. Parhaimmillaan liikkeestä löytää paikan, missä voi olla vapaa.”
Yhteystiedot
Jaana Taskinen
Jaana Taskinen on Q-teatterin yleisötyön, Nuorten Teatterin ja Tarinateatteri Hyvän Kätilön perustaja ja toiminnanjohtaja, joka on työskennellyt Q-teatterissa vuodesta 2004 lähtien. Hän on suomalaisella teatterikentällä yleisötyön pioneeri ja kehittäjä, jolle on myönnetty Assitej:n Lasten ja nuortenteatterin kunniamaininta vuonna 2020. Koulutukseltaan Jaana on teatteriohjaaja ja -opettaja (TeM), joka on käsikirjoittanut ja ohjannut lukuisia kantaesityksiä, ja jolla on laaja kokemus erityisryhmien kanssa työskentelystä. Hän on kouluttanut sekä taidealan että sosiaali- ja terveydenhuoltoalan opiskelijoita, ja fasilitoinut tarinateatteriesityksiä useissa seminaareissa ja tapahtumissa.
Tarinateatteri Hyvä Kätilö on teatterialan ammattilaisista koostuva ryhmä, jonka ohjaajana ja johtajana Jaana toimii. Osallistavan ja soveltavan teatterin menetelmiä hyödyntävä ryhmä on toteuttanut Jaanan koordinoimana ja johtamana hankkeet Näyttelijä peilinä lastensuojelussa (vuosina 2015 – 2016), Näyttelijä peilinä sosiaalitoimessa (2017) ja Näyttelijä dialogin mahdollistajana (2018 – 2019). Näissä hankkeissa käytettiin taitelijoiden erityistä ammattiosaamista palvelemaan lastensuojelun ja aikuissosiaalityön asiakkaiden ja työntekijöiden itseymmärryksen lisääntymistä. Näyttelijä dialogin mahdollistajana -hanke toimi erilaisissa asemissa olevien ihmisten (sosiaalitoimen asiakkaat, työntekijät, virkamiehet, poliittiset päättäjät) kohtaamisen ja yhteiskehittämisen alustana. Tapahtumien fasilitaattorina Jaanalle on tärkeää kaikkien yhdenvertainen ja kunnioittava kuuleminen sekä kansalaisdemokratian ja osallisuuden tukeminen.
Nuorten Teatteri on Jaanan perustama nuorten harrastusryhmä, jonka erityispiirteenä on pääsykokeeton matalan kynnyksen osallistuminen ja ennaltaehkäisevä ja korjaava mielenterveystyö. Q-teatterin Nuorten Teatteri on saavuttanut valtakunnallista huomiota nuorten teatteritapahtumissa.
Ihmisillä ja yhteisöillä on aika ajoin tarvetta muutokseen. Mikään ei kuitenkaan muutu, jos yksilöt eivät ymmärrä minkä tulisi muuttua. Sisäiset ja ulkoiset tekijät, oma käytös, olosuhteiden kuormittavuus, mielen hyvinvointi ja usko tulevaan kietoutuvat monimutkaiseksi vyyhdiksi. Sen sisältä on vaikea hahmottaa, miten asiat liittyvät toisiinsa. Teatteri on otollinen alusta tehdä näkyväksi yksityiskohtia, joiden liitokset muodostavat kokonaisuuden. Tämän hahmottamisen kanssa työskentely on Jaanan asiantuntemuksen ytimessä. Muutoksen fasilitoinnin ohella hänen erityistä osaamisaluettaan ovat tunne- ja tietoisuustaidot, aivotaidot, oppiminen ja mielen hyvinvointi.
Yhteystiedot
Jaana.taskinen@q-teatteri.fi
+ 358505369566
Milla Minerva Mertanen
Yhteiskuntatieteen maisteri, teatteri-ilmaisun ohjaaja, opettaja.
Milla Minerva Mertanen on helsinkiläinen taiteen ja tieteen moniosaaja, joka jaksaa ikuisesti kiinnostua taiteen muutosvoimasta ja ikuisesti uudistuvista mahdollisuuksista. Milla toimii teatterialan freelancerina, soveltavan taiteen asiantuntijatehtävissä kolmannella sektorilla, opettaa, ohjaa, suunnittelee, kirjoittaa, fasilitoi, palvelumuotoilee, tutkii ja tuottaa. [1] Milla on teatteri-ilmaisun ohjaaja ja yhteiskuntatieteen maisteri, jonka kiinnostuksen kohteena ovat kulttuuripolitiikka ja yhteiskunnan kulttuuriset rakenteet.
Aiemmissa töissään Milla on muun muassa tutkinut ja kehittänyt palvelumuotoilun keinoilla yleisösuhteen merkitystä Kansallisteatterissa. Hän on opettanut yli kymmenen vuotta teatteriuransa alussa olevia nuoria aikuisia ja saanut heidät luottamaan unelmiinsa, suunnitellut ja toteuttanut koulutuksia, sekä valmentanut fasilitoiden eri alojen ammattilaisia kohti varmempaa esiintyjyyttä. Milla on tutkinut sosiologian ja kulttuuripolitiikan näkökulmasta hedonistista eskapismia kulttuurin kuluttamisen motiivina sekä tuottanut taiteen kentän projekteja, hallinnoinut hankkeita, rakentanut tapahtumia ja ohjannut esityksiä. Milla on myös osallistunut Suomen ensimmäisen yleisötyön opaskirjan kirjoittamiseen.
Työssään Millaa kiinnostaa monisävyiset ja -syiset projektit, joissa taide yhdistyy yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja äänen antamiseen niille, joilla ei sitä muuten ole! Millan työskentelytavoissa korostuu kyky akateemiseen ajatteluun, tutkimukselliseen projektien hallintaan, mutta myös kyky luovaan ja omaperäiseen kehittämiseen ja suunnitteluun. Milla pystyy kirjoittamaan tekstiä aiheesta kuin aiheesta ja soveltamaan oman taiteellisen ja tieteellisen työnsä eri alojen vaatimuksiin. Millaa inspiroi työskentely erilaisissa dynaamisissa projekteissa, olipa kohderyhmänä sitten taideorganisaation toimintojen kehittäminen tai haastavassa elämäntilanteessa elävät nuoret. Hän suhtautuu intohimoisesti ryhmien ohjaamiseen, tarinoiden kertomiseen ja yhteiskunnan epäkohtien tunnistamiseen. Millan osaamisessa keskeistä on pedagoginen lähestyminen, kyky rakentaa ja tunnistaa empatiaa ja kyky ajatella tilanteita osallistujien näkökulmasta.
Muuttuvan maailman haasteiden ja ilmastonlämpenemisen myötä myös taiteen merkitys yhteiskunnassa tulee muuttumaan. Milla uskoo, että soveltavan taiteen avulla erilaisiin tulevaisuushaasteisiin voidaan reagoida ja vastata monipuolisesti, yksilöt ja yhteisöt huomioiden monitaiteisia ja -tieteisiä menetelmiä hyödyntäen. Hän uskoo, että apokalyptisten aikojen kynnyksellä taide voi tarjota yksinkertaisimmillaan helpotusta kykyyn käsitellä yhteiskunnallisia kriisejä, mutta myös keinoja, jotka omaksumalla ihmiset voivat sopeutua edessä oleviin muutoksiin joustavammin. Taide ei yksinään voi pelastaa maailmaa, mutta sen avulla luottamus tulevaisuuteen, kyky selviytyä kriiseistä ja sopeutua maailman muutoksiin on mahdollista.
Koulutukseltaan Milla on teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK), yhteiskuntatieteen maisteri (sosiologia ja kulttuuripolitiikka) sekä paperia vaille valmis opettaja (AmO).
Yhteystiedot
milla.minerva@gmail.com
linkedin.com/in/millaminervamertanen
Marika Tervahartiala
Marika Tervahartiala (s. 1976) on piirtämisen autoetnografiaan erikoistunut taiteilija-taidekasvattaja-tutkija, sekä soveltavan ja osallistavan taiteen asiantuntija. Hän on taiteen maisteri (TaM) ja taidekasvatuksen tohtoriopiskelija.Tervahartialan osaamisen ytimessä on hänen tutkimusosaamisensa piirtäjänä, kuvalla kuuntelu, sekä piirtämisen autoetnografia. Marikan tulokulmana on havainnoida, tutkia ja tarkkailla piirtäen, ollen tilanteessa läsnä herkällä ja humaanilla tavalla. Marika Tervahartialan taustassa yhdistyvät lisäksi opetustyö, kulttuuriprojektit ja museopedagogiikka.Häntä innostaa piirtämisen dialoginen, narratiivinen ja etnografinen voima. Tervahartiala kehittääväitöstyössään ajatuspiirtämistä metodina.
Piirrokset heijastelevat tilanteessa syntyvää yhteistä jaettua tietoa ja kokemuksia. Kuvalla kuuntelevaa piirtäjää tarvitaan, kun vaikeasti sanallistettavia asioita halutaan saada näkyväksi. Kuvalla kuunteleminen, piirtäminen ja piirrokset voivat muokata ja/tai tuoda näkyviksi osallistujien tuntemia rajoituksia. Parhaimmillaan piirros pohtii arvottamatta, antaa visuaalisen sysäyksen kerrotun tai koetun ymmärtämiseen –tai toisin- ja uudelleenymmärtämiseen. Tervahartialatuottaa perinteisesti kynällä paperille piirtäen visuaalisia avauksia yrityksien ja yhteisöjen kehittämisprosesseissa tai vaikkapa terapeuttisen prosessin tukena.
Piirtäessään Tervahartiala hyödyntää taiteellista tietämistä. Näin hän tavoittaa piirtämällä puhutusta ja koetusta tasoja, joihin on vaikea päästä käsiksi millään muulla välineellä tai menetelmällä. Kuvalla kuuntelemisen menetelmä näyttää osallistujille nopeasti reagoitavina piirroksina mm. sen, mitä voisi olla, mitä ehkä on ja mille ei välttämättä ole edes sanoja. Piirtäjänä hän kuvallistaa myös tiukkoja asiasisältöjä, jolloin sisällöt jäsentyvät ja saavat visuaalisen hahmon. Piirrokset ovat helposti uudelleen käytettävissä myös muissa yhteyksissä, kuten esimerkiksi viestinnässä.
Piirtäjä toimii asiakkaan toivomalla tavalla: piirtäen sivustalla huomaamattomana hahmona tai aktiivisena toimijana saman pöydän ääressä. Lähinnä piirtäjä kuuntelee ja piirtää nopeatempoisesti, mutta sovittaessa hän voi myös esittää tarkentavia kysymyksiä ja tuottaa piirroksia erityisesti fasilitoivasta näkökulmasta. Piirtäminen voidaan striimata, live-heijastaa tai muuten taltioida. Piirtämisestä saadaan parhaita muutosvaikutuksia, jos osallistujat voivat vapaasti seurata piirtäjän työskentelyä samassa tilassa, jolloin piirtämisen kautta mahdollistuu matalan kynnyksen vuorovaikutus.
Piirrokset selkeyttävät asioiden välisiä suhteita ja konkretisoivat arvojärjestyksiä. Merkityksellisten kokemusten kirkastuminen ja nähdyksi tuleminen on Tervahartialan piirtämisen tuoma lisäarvo. Koska piirroskuva on ulkopuolisen taiteilijan tulkinnanvarainen ehdotus, se on aina läsnäolijoiden ulkopuolella. Näinollen piirroksista on helpompi keskustella ja niiden sisältöjä tarkastella kuin helposti henkilöityvistä puheenvuoroista. Koska Tervahartialan tekemät piirrokset eivät ole itsenäiseksi taideteokseksi tehtyjä tuotoksia, suoria sitaatteja tai dokumentaatiota, ne tuottavat tilaa avoimille lähestymisille ja herättävät etsimään uusia näkökulmia.
Taiteella tiedämme toisin
Marika Tervahartiala
puh. +358 33 3803532
marika.tervahartiala@aalto.fi
Luova tila -työhuone osoitteessa:
Punahilkantie 5
00820 Helsinki
Noora Västinen
Taiteilija, pedagogi, luennoitsija, valmentaja, yrittäjä
Västinen toimii taiteilijana, asiantuntijana ja kouluttajana kulttuurin, hyvinvoinnin ja kasvatuksen kentillä. Hän pitää tanssiin ja naurujoogaan perustuvia työpajoja ja luennoi ennakkoluulojen purkamisesta sekä kulttuuriin osallistumisesta mm. työyhteisöissä, kouluissa, vanhainkodeissa ja järjestöissä, Suomessa sekä kansainvälisesti.
Työssään sekä arkielämässään Västinen käyttää liikkumisen ja tanssimisen apuvälineenä pyörätuolia. Kokemusasiantuntijan roolissa hän pohtii, miten yhteiskuntamme voisi konkreettisesti olla nykyistä yhdenvertaisempi ja saavutettavampi kaikille ihmisille. ”Kulttuuri kuuluu kaikille, kaikki on mahdollista, kun annamme mahdollisuuksille luvan” on hänen mottonsa.
Koulutukseltaan Västinen on inklusiivisen tanssinopettaja, steinerpedagogi, naurujoogaohjaaja, elämäntaidon valmentaja sekä osallistavan ja soveltavan taiteen asiantuntija. Lisäksi hän on kirjoittanut ja kuvittanut kaksi omakusteena julkaisemaa lastenkirjaa sekä tehnyt yhdenvertaisuus kasvatustyötä, menetelminä tanssi, tarinankerronta ja sarjakuvataide.
Vuonna 2016 Västinen liittyi inklusiivisen tanssin esiintyvään ryhmään Kaaos Companyyn ja on siitä lähtien esiintynyt heidän eri teoksissaan: Pond (2017), Alkemik Konnektions (2018) Patella – Floating Bone (2018). Vuosina 2018 – 2020 hän on esiintynyt myös slovakialaisen Priestor Súčasného Tanca tanssicompanyn kanssa teoksella Body Recognition.
Inklusiivisen tanssin opettajana Dance Ability Finland Ry:n sekä Naura Tanssi Hengitä – projektien kautta Västinen kannustaa ihmisiä yhdessä tekemiseen; leikkiin, iloon ja ihmettelyyn. ”Kun uskallamme ihmetellä, voimme aina oppia uutta itsestämme, toinen toisistamme sekä ympäröivästä maailmasta” on hänen toinen mottonsa.
Västinen tarjoaa räätälöityjä työpajoja, kursseja, luentoja ja asiantuntijapuheenvuoroja eri yhteisöille ja oppilaitoksille.
Yhteystiedot
Noora Västinen
+358 40 742 5095
noora.vastinen@gmail.com
www.nooravastinen.net
Taitekohtia
Taitekohtia on Taideyliopiston Soveltavan ja osallistavan taiteen asiantuntijan erikoistumisopintoja suorittavien taiteen ammattilaisten blogi. Blogin teemana on eri taiteen alojen soveltaminen arkisissa yhteisöissä. Keskiössä ovat kohtaamiset, kokemukset ja mahdollisuudet muun muassa kuvataiteiden, tanssin, elokuvan, musiikin, teatterin ja sirkuksen äärellä.
Uusimmat julkaisut
Seuraa blogia