Taiteellisen asiantuntijuuden toimintamalli

Monialaisten ja vaikeasti ratkaistavien yhteiskunnallisten haasteiden taustalla vaikuttaa usein samanaikaisesti ihmisten käyttäytymiseen, toimintakulttuureihin, rakenteisiin, fyysisiin ympäristöihin sekä erilaisiin arvoihin liittyviä tekijöitä. Tällaisiin haasteisiin ei yleensä löydy ratkaisua yhden tieteenalan tai ammattiryhmän näkökulmasta. Taiteellinen asiantuntijuus tarjoaa mahdollisuuden tarkastella ilmiöitä uusista suunnista, tunnistaa huomaamatta jääviä tekijöitä ja kehittää vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Taiteellisen asiantuntijuuden vahvuutena on havainnoinnin, luovan ajattelun ja kokeilemisen yhdistäminen. Se auttaa tunnistamaan uusia kysymyksiä, haastamaan vakiintuneita oletuksia ja tarkastelemaan ilmiöitä tavoilla, jotka täydentävät muuta asiantuntijatyötä. Parhaimmillaan taiteellinen asiantuntijuus täydentää tutkimuksellista, ammatillista ja kokemuksellista tietoa sekä auttaa löytämään ratkaisuja tilanteisiin, joissa perinteiset lähestymistavat eivät yksin riitä.

Keskeiset lähtökohdat

Lähestymistapa perustuu monialaisuuteen, jaettuun asiantuntijuuteen, osallistavaan työskentelyyn ja kokeilevaan kehittämiseen. Lähtökohtana on, että ratkaisut syntyvät eri alojen osaamisen, käytännön kokemuksen ja kohderyhmien näkökulmien yhdistämisestä.

Tutkimuksellinen, ammatillinen, kokemuksellinen ja taiteellinen tieto nähdään tasavertaisina tiedon muotoina. Keskeistä on ymmärtää ongelman taustalla vaikuttavia syitä ennen ratkaisujen kehittämistä. Ratkaisuja ei pyritä suunnittelemaan valmiiksi etukäteen, vaan niitä kehitetään ja arvioidaan vaiheittain käytännön kokeilujen avulla.

Työskentelyn kulku

Prosessi alkaa haasteen tunnistamisesta ja rajaamisesta. Tämän jälkeen kootaan monialainen työryhmä, joka muodostaa yhteisen käsityksen ilmiöstä ja siihen vaikuttavista tekijöistä.

Seuraavaksi taiteelliset asiantuntijat perehtyvät toimintaympäristöön havainnoinnin, keskustelujen ja muun aineiston avulla. Tavoitteena on löytää uusia näkökulmia sekä tunnistaa ilmiöön vaikuttavia rakenteellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä.

Havaintojen pohjalta taiteilija-asiantuntija kehittää ratkaisuehdotuksia, joita testataan käytännössä. Kokeilujen vaikutuksia seurataan, tuloksia arvioidaan yhdessä monialaisen työryhmän kanssa ja ratkaisuja muokataan saadun palautteen perusteella. Toimiviksi osoittautuneita käytäntöjä voidaan myöhemmin soveltaa laajemmin ja vakiinnuttaa osaksi organisaatioiden toimintaa.

Taiteilija-asiantuntijan rooli ongelmanratkaisussa

Taiteilija-asiantuntija toimii havainnoijana, kysymysten esittäjänä, uusien näkökulmien avaajana sekä kokeilujen suunnittelijana. Hänen tehtävänsä ei ole tarjota valmiita vastauksia vaan täydentää muuta asiantuntijuutta ja auttaa tarkastelemaan ilmiötä uudella tavalla.

Taiteellisen asiantuntijuuden käyttö tunnistaa usein käytäntöjä, oletuksia ja toimintatapoja, jotka jäävät helposti huomaamatta perinteisessä kehittämistyössä. Samalla taiteilija-asiantuntija tuo työskentelyyn menetelmiä, joiden avulla uusia ratkaisuja voidaan kokeilla käytännössä.

Onnistumisen edellytykset

Onnistuminen edellyttää sitoutumista, luottamusta ja riittävää aikaa. Eri toimijoiden on oltava valmiita työskentelemään yhdessä sekä hyväksymään kehittämisprosessiin kuuluva epävarmuus. Kaikki kokeilut eivät johda tavoiteltuun lopputulokseen, mutta myös niiden tuottama tieto voi olla arvokasta. Organisaation tuki on luonnollisesti tärkeää, jotta käytettävissä ovat tarvittavat resurssit, päätöksenteko ja mahdollisuudet ottaa toimiviksi havaitut ratkaisut käyttöön.

Vaikutusten arviointi ja oppiminen

Vaikuttavuutta arvioidaan sekä laadullisten että määrällisten menetelmien avulla. Arviointi voi kohdistua esimerkiksi osallistujien kokemuksiin, yhteistyön kehittymiseen, toimintakulttuurin muutoksiin sekä ennalta määriteltyihin mittareihin. Vaikutusten lisäksi on tärkeää tarkastella prosessin aikana syntynyttä oppimista. Merkittäviä tuloksia voivat olla uusien käytäntöjen lisäksi vahvistunut yhteistyö, syvempi ymmärrys käsiteltävästä ilmiöstä sekä organisaation kyky uudistaa toimintaansa.

Tämä toimintamalli perustuu vuosina 2024–2026 toteutettuun Nahistuneet naatit – koulujen ruokahävikki pienemmäksi -hankkeeseen, jonka toimenpiteet ja niistä tehdyt havainnot ja tulokset ovat toimineet tekstin tausta-aineistona. Ne havainnollistavat, miten taiteellista asiantuntijuutta voidaan soveltaa monialaiseen kehittämiseen sekä vaikeasti ratkaistavien yhteiskunnallisten haasteiden käsittelyyn käytännön toimintaympäristöissä. Hanketta rahoitti Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Osarahoittajana toimi Seinäjoen yliopistokeskus. Päätoteuttaja Lapuan kaupunki, osatoteuttajina Taideyliopisto sekä Vaasan yliopisto.