Taideyliopiston kirjaston aineistot kulttuurielämän rikastuttajana

4.12.2019 0 Tykkää 0 kommenttia

Taideyliopiston kirjasto tarjoaa asiakkailleen monia palveluja, joista näkyvin osa tapahtuu jokapäiväisessä asiakastyössä. Lisäksi teemme paljon ”näkymätöntä” taustalla tapahtuvaa työtä, jolla osaltamme takaamme sen, että Taideyliopiston opetus, tutkimus ja taiteellinen toiminta menestyvät.

Yksi osa tarjoamistamme palveluista ovat kirjastossa säilytettävät arkistoaineistot ja niiden saattaminen asiakkaiden käyttöön. Näistä eittämättä käytetyin osa ovat Sibelius-Akatemian kirjastoyksikössä olevat eri säveltäjien käsikirjoitukset. Viime aikoina kiinnostus erityisesti arkistomme naissäveltäjien teoksia kohtaan on lisääntynyt. Tutkijoille on haettu tarkasteltaviksi viime vuosina mm. Helvi Leiviskän (1902–1982) sekä varsinkin Ida Mobergin (1859–1947) aineistoja.

Kuten muidenkin yliopistojen kirjastot, myös Taideyliopiston kirjasto toteuttaa toiminnassaan niin sanottua yhteiskunnallista vuorovaikutusta eli toimii rajapintana suomalaiseen yhteiskuntaan hyvin matalalla kynnyksellä. Meillä vaikutus suuntautuu ennen kaikkea kulttuurielämän vaikuttamiseen ja elävöittämiseen. Taiteellinen toiminta on yksi Taideyliopiston vahvuuksista ja sen kirjastopalvelut toimivat yhtenä taiteellisen toiminnan taustavoimana saattaessaan aineistoja tarjolle arkistojen kätköistä. Tärkein agentti ovat kuitenkin ahkerat taiteilijat ja tutkijat, jotka omissa töissään tutkivat ja esittävät säveltäjien teoksia. Yhteistyömme eri toimijoiden kanssa on ollut luontevaa.

Helvi Leiviskä oli hyvin profiilinen säveltäjä, jonka tuotanto koostuu pääasiassa orkesteriteoksista. Sävellystyönsä ohella hän toimi pianonsoiton opettajana ja kirjoitti artikkeleita eri aikakauslehtiin. Hän on myös yksi edeltäjistäni Sibelius-Akatemian kirjastonhoitajana.

Ida Moberg puolestaan oli säveltäjä ja musiikinopettaja. Moberg on myös ensimmäinen suomalainen naissäveltäjä, joka sävelsi sinfonian. Orkesteriteosten ohella hänen tuotantoonsa kuuluu yksinlauluja sekä kuoroteoksia. Ida Mobergin käsikirjoituksiin kohdistunut kiinnostus on ollut erityisen vilkasta tänä vuonna; erityisesti keskeneräiseksi jäänyt, buddhalaisuutta käsittelevä ooppera Asiens ljus Viktor Rydbergin tekstiin on ollut suosittu arkistonouto. Taideyliopiston kirjaston käsikirjoituskokoelmissa on kaikki oopperasta säilynyt materiaali: partituuri, osittainen pianopartituuri, balettiosan orkesteristemmat sekä kaksi käsinkirjoitettua vihkoa, joissa on mm. libretto.

Finnish Music Quarterly on julkaissut neliosaisen, suomalaisia naissäveltäjiä käsitelleen artikkelisarjan. Sen viimeisessä osassa tutkija Susanna Välimäki valottaa Ida Mobergin elämänvaiheita ja teoksia. Artikkeli on vapaasti luettavissa osoitteessa https://fmq.fi/articles/ida-moberg. Tässäkin tausta-aineistona on ollut kirjastomme Moberg-kokoelma.

Savon soitannollinen seura on perustuen Taideyliopiston kirjaston arkistomateriaaliin koonnut version, joka muodostaa valmiin oopperan Asiens ljus. Tavoitteena on esittää teos lähivuosina. Aihe nousi myös Helsingin Sanomien kiinnostuksen kohteeksi.

Pidemmälle vietynä Mobergin oopperan vaikutus näkyy Lotta Wennäkosken uudessa sävellystyössä Om fotspår och ljus, jossa on kuultavissa siteeraus oopperasta. Wennäkoski on yksi kuudesta säveltäjästä, joiden teoksista muodostuu Helsinki-variaatiot. Lisätietoa teoskokonaisuudesta on luettavissa Helsingin Sanomista.

Taideyliopiston kirjasto tekee tällä hetkellä tarveharkintaisesti sävellyskäsikirjoitusten digitointia niiltä osin, kun se on tekijänoikeudellisesti mahdollista. Myös Ida Mobergin käsikirjoitukset on nyt digitoitu ja ne ollaan lähitulevaisuudessa julkaisemassa Taideyliopiston kirjaston Doria-kokoelman vapaasti käytettävissä käsikirjoituksissa.

Kirjasto on samalla käymässä läpi ja päivittämässä säveltäjien käsikirjoitusluetteloa, jotta se palvelisi entistä paremmin asiakkaita ja lisäisi sitä kautta lisäisi tuntemattomampien sävellysten esiintuloa. Tätä kautta kulttuurielämäämme voidaan rikastuttaa ja tuoda esiin myös taidemusiikin kaanonien varjoihin jääneitä säveltäjiä sekä heidän usein korkealaatuista tuotantoaan.

Tommi Harju

kirjastonjohtaja