Oopperaa kulissien takana
Sibelius-Akatemian Oopperakoulutuksen opiskelijat kertovat kokemuksistaan ennen ensi-iltoja.
Tietoa blogistaSibelius-Akatemian Oopperakoulutuksen opiskelijat kertovat kokemuksistaan ennen ensi-iltoja.
Tietoa blogista”Oopperassa orientalismia edustavat stereotyyppiset henkilöhahmot ja heidän alistettu asemansa suhteessa eurooppalaisiin”, kirjoittaa Johanna Takalo
”Oopperassa verismi näkyy pyrkimyksenä tarinan, henkilöiden ja näyttämön mahdollisimman suureen realistisuuteen sekä voimakkaisiin tunteisiin”, kirjoittaa Marianne Montonen.
”Antiikin Kreikassa nainen oli aina se, jota rangaistiin: mikäli mies raiskasi naisen, se oli naisen oma syy, sillä hän oli vietellyt miehen pois vaimonsa ja lastensa luota”, pohdiskelee Ruut Karhula.
Students of Opera programme are writing about general representations of Jewishness in opera, Jewishness in the libretto of L’amico Fritz and Jewishness in the music of L’amico Fritz.
Tässä blogitekstissä oopperakoulutuksen opiskelijat käsittelevät kulttuuria osana poliittista vaikuttamista.
Oopperassa löytyy äitejä synkistä ja pahaenteisistä helliin ja hoivaaviin, toteaa Tuomas Miettola
Homoseksuaalisuudesta suoraan kirjoittaminen olisi tuhonnut Benjamin Brittenin uran, joten Albert Herring toimi yhteiskunnallisten kysymysten peilinä.
As a musician, I have been notoriously bad for dedication. From quitting violin so that I could focus on playing more video games on XBOX (Halo was my favourite), to running offstage in tears as a wee boy in the local Robert Burns singing competition because the pianist started playing in the wrong key. My dedication to the craft was always in question. The love of music however, never left and continued to spark the creativity within me. Whether that was exploring my inner poet, or expressing myself in competitive fighting.
Terve! Onko sinun bucket listilläsi lukenut jo pitkään lause “Mene katsomaan oopperaa”, mutta se on jäänyt toteuttamatta? Syksyllä 2019 aloitin opintoni Taideyliopiston Sibelius-Akatemian 2,5-vuotisen oopperakoulutuksen maisteriohjelmassa ja kutsunkin sinut ensitöikseni katsomaan oopperaa Musiikkitaloon!
“Saako kuoroon tulla lapsi, joka ei osaa yhtään laulaa?”, kysyi äitini seurakunnan kanttorilta, kun olin kolmevuotias. Onnekseni innokas, omiaan laulava pieni kuorolainen otettiin ilolla vastaan.
”If you ever see a red trumpet, buy it!” (Me at five)
Musiikki on aina kulkenut mukana elämässäni. Muusikkovanhempieni ehdotuksesta aloitin viulunsoiton opinnot kuusivuotiaana. Vanhemmat veivät soittotunneille ja säestivät soittoläksyjä kotona pianolla. Vanhempieni tuki on ollut korvaamaton musiikillisella polullani. Viulutuntien lisäksi aloitin myös pian orkesteri- ja kuoroharrastukset kotipaikkakunnallani Espoossa, Musikinstitutet Kungsvägenissä. Lapsuudessani kummivanhempani veivät minua ja siskojani ahkerasti teatteriin ja oopperaan.
When I first arrived at Sibelius Academy, I had no idea what to expect from either the opera program, or Finland. Moving here to study was an almost complete leap in the dark, guided mostly by instinct and sheer stubbornness.
Aloittaessani oopperaluokalla olin todella innokas pääsemään lavalle ja työstämään isompia kokonaisuuksia. Tuoreena musiikin kandidaattina olin varma taidoistani, enkä olisi millään malttanut odottaa, että pääsisin kokeilemaan rajojani.
Tässä blogissa Sibelius-Akatemian 2,5-vuotisessa maisterikoulutuksessa opiskelevat nuoret laulajat kirjoittavat kokemuksistaan ennen oopperaluokan lähestyviä ensi-iltoja. Tekstit ovat syntyneet muun muassa FT Liisamaija Hautsalon vetämällä kurssilla, jossa opiskelijat haastetaan kirjoittamaan oopperan taustoista, säveltäjistä tai vaikkapa omasta roolihahmostaan ja haastattelemaan oopperaproduktiossa työskenteleviä henkilöitä.